Fennia x Tulevaisuuden tähdet – Unelmat ja oma porukka motivoivat uimari Ronja Hampfia heräämään aamutreeneihin

Fennia tukee Suomen Paralympiakomitean Tulevaisuuden tähdet -ryhmää. Tässä juttusarjassa kerromme ryhmän nuorten urheilijoiden tarinoita ja tutustumme heidän tulevaisuuden tavoitteisiinsa. Vuoden 2023 ryhmästä esittelemme seuraavaksi uimari Ronja Hampfin.

Kun 17-vuotias Ronja Hampf vuoden 2023 alussa valittiin Tulevaisuuden tähdet -ryhmään, oli hän osoittanut lupaavaa kehitystä lajinsa uinnin parissa. Nyt vuoden lähestyessä päätöstään on helsinkiläisnuori ehtinyt jo lunastaa lupauksia urakalla.

Hampf on kuluneen vuoden aikana paitsi tehnyt läpimurtonsa kansainvälisen tason kilpailuihin, myös muun muassa rikkonut 25 vuotta vanhan sokeiden uimareiden S11-luokan Suomen ennätyksen 200 metrin vapaauinnissa. Kyseisen matkan edellinen ennätyksenhaltija Eeva-Riitta Fingerroos ui urallaan Suomelle jopa 15 paralympiamitalia vuosina 1984–2000.

– On ollut sikasiistiä, että on päässyt kansainvälisiin kisoihin ja parantamaan omia tuloksiaan, Ronja kertoo ansaitusti tyytyväisenä kehitykseensä.

Miten tarmokas nuori on päätynyt tähän pisteeseen lupaavasti alkaneella urheilu-uralla, ja mitä hän ajattelee tulevaisuuden suhteen?

Oma porukka ja hyvät treenikaverit tärkeänä tukiverkkona

Urheiluseurassaan Helsingfors Simsällskapissa eli ”Simmiksessä” Hampf treenaa tällä hetkellä kuuden aktiivisen paraurheilijan porukassa, ja kehuu tykkäävänsä treenikavereistaan paljon.

– On aina kiva mennä treeneihin, kun on hyvät tyypit paikalla. Kun on hyvä ryhmä, jossa treenata, se motivoi paljon. Paraurheilijana kaikki ei aina suju helpoimman kautta, ja aina välillä joutuu huomauttamaan omista oikeuksistaan tai tulee ikävää kommenttia joltakin, ja auttaa tosi paljon, että on oma porukka ja perhe siinä tukena.

Näkövammaisten uimareiden aktiivisesti urheileva joukko on Suomessa pieni, kuten parauimareiden ylipäätään. Kotimaassa Hampf kilpaileekin sokeiden uimareiden S11-luokassa lähinnä omia rajojaan ja kelloa vastaan.

Hampf sanoo, ettei kilpakumppanien puute sinällään vaikuta treenaamiseen ja omiin tavoitteisiin. Sen sijaan pääsy laajempaan vammaisten urheilijoiden joukkoon sekä Tulevaisuuden tähdissä että esimerkiksi oman kansainvälisen kilpauran startanneella parauinnin World Series -kisareissulla toukokuussa on ollut iso juttu.

– Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus Tulevaisuuden tähtien joukossa on antanut paljon. Berliinin kisoissa taas oli tosi vaikuttavaa, kun siellä vaan veti hirveä kasa parauimareita pitkin poikin uimahallia – ja kaikki oli tosiaan parauimareita. Katselin, että vau, en ole ikinä nähnyt näin paljoa parauimareita samaan aikaan. Heräsi ajatus, että tätä vaan lisää, tänne haluan uudestaan.

Suomessa parauimareiden sarjat järjestetään osana vammattomien urheilijoiden uintikilpailuita, ja kansainväliselläkin tasolla vielä Pohjoismaiden mestaruuskisat kisataan kaikkien uimareiden kesken yhdessä.

– Integroiduissa kisoissa on yleensä kymmenisen parauimaria kisaamassa satojen vammattomien uimarien keskellä. Parakisoissa tuli erilainen fiilis – tunne, että todella kuuluu joukkoon.

Tähtäimessä Los Angeles 2028

Vuosi kansainvälisellä tasolla on jättänyt jälkeensä uudenlaista kunnianhimoa ennestäänkin tavoitteelliselle urheilijalle.

– Nyt haluaa entistä korkeammalle ja vain parantaa omia sijoituksia ranking-listoilla, Hampf toteaa.

Ensi vuonna 2024 järjestettävät Pariisin paralympialaiset tulevat vastikään kansainvälisen kilpauransa aloittaneelle vielä liian pian, mutta Hampf kertoo tavoittelevansa tosissaan paikkaa seuraaviin, vuoden 2028 Los Angelesin paralympialaisiin.

– Kyllä mä Losiin haluaisin päästä, sinne tähtään.

Omiksi esikuvikseen urheilussa Hampf listaa kotimaiset parauimarit, niin nykyiset kuin aiempienkin vuosien, mutta myös muut tunnetut paraurheilijat innostavat.

– Olen nyt lukenut Leo-Pekka Tähden elämäkertaa, ja kyllä hänen uransa on todella kunnioitusta herättävä. Jos samaan pystyisi, olisi todella kiva, Hampf naurahtaa.

Urheilun representaatiot kiinnostavat

Nyt toista vuottaan lukiossa suorittava Hampf kertoi vielä alkuvuodesta haaveilevansa lakiopinnoista. Urasuunnitelmat ovat kuitenkin ehtineet menestyksekkään urheiluvuoden varrella päivittyä.

– Juridiikka ei enää tällä hetkellä tunnu kaikista omimmalta. Olen sen verran vahvasti nyt hurahtanut tähän urheiluun – niin sanotusti korvia myöten – että myös urapuolella kiinnostaisi esimerkiksi liikunta jollain tapaa yhdistettynä yhteiskuntatieteisiin.

Yhteiskunnalliset ilmiöt tuntuvatkin kiinnostavan nuorta, joka on urheilun ympärillä nostanut ja kommentoinut esimerkiksi vammaisten henkilöiden asemaan ja oikeuksien toteutumiseen liittyviä epäkohtia omissa somekanavissaan.

Hänet on nähty kasvona myös Suomen Paralympiakomitean tämänvuotisten talousvaikeuksien avuksi pro bono -voimin luodussa Maailman arvokkain pelipaita -kampanjassa, jonka puitteissa on tuotu esiin etenkin vammaisten lasten ja nuorten haasteita ja mahdollisuuksia liikunnan ja urheilun parissa.

– On ihan hirveän kiinnostavaa, miten iso ilmiö urheilu on meidän kulttuurissa. Itse pystyn näppärästi lyömään kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kysymään muilta, että hei, oletteko huomanneet, ettei paraurheilua näy representoituna samalla tavalla kuin vammattomien urheilua. Siitä voi sitten lähteä viemään keskustelua eteenpäin.

Vaikka onkin puhelias, Hampf kertoo, ettei välttämättä halua kovin suurille estradeille puhumaan. Hän haluaa kuitenkin tuoda näkyvyyttä vammaisten asioille ja tehdä niitä ymmärrettäväksi nimenomaan paraurheilun kautta.

– Urheilun representaatiot mediassa kertovat hirveästi asenteista myös urheilun ulkopuolella. Mitä syvemmälle tähän urheilun kaninkoloon sukeltaa, sitä paremmin sen huomaa, ja sitä mielenkiintoisempaa on miettiä näitä yhteyksiä juuri paraurheilun kautta.

Pohdintojen rinnalla Hampf sanoo kulkevan mukana pienen toiveen siitä, että jossain vaiheessa saisi jotakin myös muutettua parempaan suuntaan.

– Välillä kun vain se, että olen olemassa ja pidän meteliä, tuntuu olevan aika radikaalia osalle porukasta.

Monta mahdollista tulevaisuutta – Vai sittenkin urheilupsykologin uralle?

Yhteiskunnan ohella psykologia on viime aikoina kiehtonut Ronja Hampfia kasvavissa määrin. Hän kertoo Tulevaisuuden tähdissä saamansa psyykkisen valmennuksen olleen hänelle iso ja auttava asia.

– Se ei ollut itselleni aiemmin tuttu alue, mutta on tehnyt paljon hyvää. Kun nyt koulussa olen lukenut psykologiaa ja ollut mukana Tulevaisuuden tähtien psyykkisessä valmennuksessa, olen huomannut, kuinka iso osa ihmisen psyyke on myös urheilusuoritusta.

Liikuntapsykologia olisikin myös potentiaalinen opiskeluala, vaikka Hampf toteaakin realistisesti, että mieli opiskelusuunnitelmien suhteen voi vielä muuttua loppujen lukiovuosien kuluessa.

Yhdistäessään koulunkäyntiä urheilu-uraan Hampf on huomannut priorisoinnin ja ajanhallinnan tärkeyden sujuvan kaksoisuran rakentamisessa. Häntä on auttanut sekä urheiluun panostamisessa että oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä se, että lukio-opinnot on suunniteltu suoraan neljälle vuodelle.

– Varsinkin itse ylitunnollisena ihmisenä pitää ymmärtää se, kuinka paljon pystyy milloinkin panostamaan molempiin. Lukio ei hoidu sillä, että pyöräyttää jonkin tekstin välillä, vaan vaatii aikaa ja panostamista. Aikatauluttaminen on kaiken a ja o, se on pakko osata.

Entä mitä hän sanoisi muille urasuunnitelmia tekeville ja unelmiaan tavoitteleville nuorille?

– Minulle nimenomaan unelmat ovat se kantava tekijä, joka motivoi silloin, kun ei muuten huvittaisi. Olen minäkin aika monta kertaa miettinyt aamutreeneihin ennen puolta kuutta herätessä, että jäisikö vain sänkyyn makaamaan vai lähtisikö uimaan. Sekin on tärkeää, että nukun riittävästi, mutta se, että lähden uimaan, vie kuitenkin lähemmäs unelmia.

Parauinti

• Uinti on kesäparalympialaji liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille urheilijoille. Parauinnin säännöt noudattavat muutamin poikkeuksin uinnin kansainvälisiä sääntöjä.
• Uimarit luokitellaan toimintakyvyn perusteella. Erikseen on liikuntavammaluokat (1–10), näkövammaluokat (11–13) ja kehitysvammaluokka (14). Luokat sisältävät numeron lisäksi etuliitteen “S” tai “SB”. Etuliite kertoo uintityylin: S = vapaauinti, perhosuinti ja selkäuinti, SB = rintauinti ja SM = sekauinti.
• Suomessa järjestetään vuosittain pitkän ja lyhyen radan SM-kilpailut. Myös GP-uinneissa on lajit parauimareille. Parauimarit voivat osallistua kaikkiin kansallisiin kilpailuihin.