Fennia x Tulevaisuuden tähdet: Motivaatio, perhe ja sinnikkyys vievät maalipalloilija Ainoa eteenpäin lupaavalla urheilu-uralla

Fennia tukee lupaavien nuorten paraurheilijoiden Tulevaisuuden tähdet -ryhmää. Juttusarjassamme pureudumme urheilijoiden tarinoihin ja tulevaisuuden tavoitteisiin. Vuoden 2023 aluksi tutustumme juuri ryhmään valittuun, 17-vuotiaaseen maalipalloilija Aino Jaakkolaan.

Espoolainen Aino Jaakkola ilmestyi näkövammaisille urheilijoille suunnatun maalipallon harrastuskentille vuoden 2022 alussa. Tänä vuonna Suomen Paralympiakomitean Tulevaisuuden tähdet -ryhmään ensi kertaa valittu lupaus on tämän jälkeen ehtinyt jo mukaan naisten maajoukkuerinkiin, ja päässyt samalla osaksi suomalaisittain varsin mielenkiintoista maalipallovaihetta.

Suomi on voittanut takavuosien menestyslajissaan jopa kolme paralympiakultaa – naiset vuonna 1992, ja miehet 1996 sekä 2012. 2010-luvun loppuvuosilta eteenpäin vauhtia on kuitenkin jouduttu hakemaan välillä B-sarjatasolta. Viime vuonna sekä naisissa että miehissä tehtiin paluu EM-kilpailujen A-sarjaan.

Lajin uuden nousukauden häilyessä kulman takana on Aino Jaakkolan peliura käynnistynyt perinteiseen etenemismalliin suhteutettuna käänteisessä järjestyksessä. Vain puolen vuoden harrastamisen jälkeen napattiin hänet tuolloin 16-vuotiaana Suomen nuorten joukkueeseen pelaamaan kotimaassa järjestetyissä European Para Youth Games -kilpailuissa eli EPYGissa.

Potentiaalia osoittanut Jaakkola teki näin ollen debyyttinsä suoraan kansainvälisellä tasolla alkusarjan EPYG-ottelussa Israelia vastaan, ennen ensimmäistäkään turnausta kotimaan sarjatasolla. Sekajoukkueella EPYGin miesten sarjassa kilpaillut Suomi ylsi kisoissa puolivälieriin asti, ja Ainokin sai kirjattua ensimmäisen kansainvälisen maalinsa pelissä Iso-Britanniaa vastaan.

– Sen jälkeen ei SM-turnausten alkaessa jännittänyt ollenkaan niin paljoa, sanoo Aino ja myöntää, että pelien aloitus EPYGissä sen sijaan kyllä jännitti ensikertalaista.

Tukijaksolta mukaan seurajoukkueeseen

Lapsesta asti liikuntakerhoissa käyneessä ja vielä muutama vuosi sitten yleisurheilua ykköslajinaan harrastaneessa Ainossa syttyi kipinä taktiseen pallopeliin vuoden 2021 lopulla näkövammaisten nuorten tukijaksolla Jyväskylässä.

Maalipallo oli ehtinyt jo ennen sitä tulla Ainolle lajina tutuksi, mutta kiinnostus heräsi uudella tavalla, kun samalle tukijaksolle sattui maalipalloilijana Tulevaisuuden tähtiin jo muutamia vuosia kuulunut ikätoveri Eemi Utriainen.

– Tukijaksoilla on muutenkin ollut näkövammaisena henkilönä iso merkitys eri lajeihin tutustuessa. Kun siinä ympäristössä tapaa ihmisiä, joilla on jo jokin tietty harrastus, kiinnostuu heidän kauttaan helposti lajista ja lähtee kokeilemaan sitä harrastuksena myös arjessa, Aino kertoo.

Pian tukijakson jälkeen Aino lähtikin Utriaisen houkuttelemana pelaajaksi vantaalaisseura Aisti Sportin riveihin ja liittyi aluksi avointa SM-sarjaa pelaavaan Aisti Open -joukkueeseen. Nyt omaksi joukkueeksi on vakiintunut Aisti Inclusion.

Kaikki pelaajat samalla viivalla toimintakyvyn osalta

Vaikka kansainvälisellä tasolla maalipalloa pelaavat vain näkövammaiset urheilijat, ja kyseessä on nimenomaan heille suunniteltu laji, voi kotimaan sarjoissa joukkueisiin kuulua sokeiden ja Ainon tavoin heikkonäköisten henkilöiden lisäksi myös täysin näkeviä pelaajia.

Aino pitääkin maalipallossa hienona juuri sitä, että kaikki ovat samalla tasolla näkemisen suhteen: kukaan ei näe yhtään mitään, kun pelaajien silmät peitetään läpinäkymättömillä pelilaseilla.

Maalipallossa havainnoidaan kulkusia sisältävän pallon liikkeitä kuuloaistin perusteella, ja kommunikointi kentällä olevien kolmen joukkuetoverin kesken nousee avainasemaan.

Yhteishenki huipussaan pitkästä aikaa pelatussa naisten omassa SM-turnauksessa

Pian kansainvälisen starttinsa jälkeen Aino on päässyt pelaamaan myös kotimaisessa lajihistoriassa merkittävässä naisten omassa SM-turnauksessa.

Suomessa on vuodesta 1995 lähtien pelattu vain miesten turnausmuotoista SM-sarjaa, ja sen lisäksi avointa SM-sarjaa, jossa naiset ovat toistaiseksi pelanneet miesten kanssa sekajoukkueissa.

Viime syksynä saatiin kuitenkin järjestettyä myös naisten oma SM-turnaus. Turnaus järjestettiin ensimmäistä kertaa 27 vuoteen, nyt kun kotimaisten naispelaajien määrä on alkanut pikkuhiljaa palautua vuosituhannen vaihteen notkahduksesta.

Ainon edustaman Aisti Openin naispelaajat lähtivät kilpailemaan naisten turnaukseen erillisenä joukkueenaan. Espoossa pelattuun turnaukseen osallistui yhteensä viisi naisjoukkuetta, ja tapahtumassa riitti tunnelmaa.

– Oli upeaa päästä pelaamaan naisten kanssa muita naisia vastaan – tosi hieno kokemus. Yhteishenki oli jopa vahvempi kuin normaalisti seurajoukkueessa, sanoo Aino, ja jatkaa myös oman seurajoukkueen ja valmentajien olevan samalla tärkeitä.

Tilaa urheilijan elämälle

Tämän vuoden alussa toimitilahuoltajan opinnot ammattiopistossa aloittanut Aino saa vapaa-ajallaan voimaa metallimusiikista, jota kuuntelee paljon. Myös oma basso löytyy, ja sitä nuori sanoo soittelevansa tällä hetkellä satunnaisesti.

Lähimpänä tulevaisuuden tavoitteena on valmistuminen, mutta samalla Aino tähtää tosissaan kansainväliselle maalipallouralle. Reilun vuoden mittainen aktiiviurheilijan elämä on ehtinyt jo opettaa priorisointia.

– Treeneille on tehtävä tilaa elämässä, ja ajateltava oikeasti omaa hyvinvointia. Haaveissa on pelata joku päivä paralympialaisissa.

Mitkä kolme ominaisuutta Aino nostaisi uran tässä vaiheessa tärkeimmäksi tulevaisuuden unelmia tavoitellessa? Vain hetken mietintätauon jälkeen tulee nuoren suusta varmasti:

– Motivaatio, perhe ja sinnikkyys. Ei kannata luovuttaa, vaikka tulisi mitä haasteita vastaan.

Maalipallo

• Maalipallo on näkövammaisille urheilijoille suunnattu laji, jota pelataan kansainvälisellä tasolla paralympialaisissa, MM- ja EM-kilpailuissa sekä erilaisissa turnauksissa. Kansallisella tasolla kilpaillaan miesten SM-sarjassa sekä avoimessa SM-sarjassa. Lisäksi vuosittain järjestetään naisten SM-turnaus sekä nuorille lajileirejä ja kisatapahtumia.
• Peliä pelataan sisäsaleissa kuusihenkisin joukkuein. Kerrallaan kentällä on kolme pelaajaa. Hyökkäävän joukkueen tarkoituksena on vierittää pallo vastustajan maalilinjan yli, kun taas puolustava joukkue yrittää estää sen.
• Kaikilla pelaajilla on silmien edessä läpinäkymättömät, laskettelutyyppiset lasit. Kuuloaistiin perustuvassa pelissä käytetään 1250 gramman painoista palloa, jossa on äänilähteenä sisällä kulkusia.
• Heitossa pallon on kosketettava lattiaan ennen 6 metrin levyistä, keskellä kenttää sijaitsevaa puolueetonta aluetta, ja osuttava maahan myös puolueettomalla alueella, joten palloa heitetään voimalla alakautta keilailun tapaan.
• Lajin historiaan voit tutustua Goalball.fi-sivustolla .

Fennia tukee Tulevaisuuden tähtien matkaa

Suomen Paralympiakomitean koordinoimaan Tulevaisuuden tähdet -ryhmään on vuodeksi 2023 valittu 22 lupaavaa urheilijaa kaikkiaan 10 eri paraurheilulajista. Ryhmän nuoret leireilevät vuoden aikana neljä kertaa Pajulahden liikuntakeskuksessa, joka on Suomen virallinen Paralympic Training Center. Ryhmän kautta polku on auki aina Suomen paralympiajoukkueeseen asti.

Paralympiakomitea ja Fennia ovat tehneet yhteistyötä paraurheilijoiden vakuuttamisessa vuodesta 2019 lähtien, ja vuodesta 2022 alkaen Fennia on ollut mukana tukemassa Tulevaisuuden tähtien matkaa. Fennialle on tärkeää tsempata nuoria urheilijoita heidän matkallaan kohti omaa parastaan, minne asti se johtaakaan. Nuorissa on tulevaisuus ja Fennia uskoo, ettei ole olemassa vain yhtä, vaan monta mahdollista tulevaisuutta.

Kuva: Joni Alhonen