Palautuminen, verkostot, vakuutus ja pitää osata sanoa ”ei” – yrittäjällä on monta tapaa torjua uupumusta

Yrittäjän jaksaminen on yrityksen kivijalka, joka vie yritystä ylös tai alas. Uupuneena puurtaminen ei ole ihmisarvoista elämää, muistuttaa startup-yrittäjä Jaakko Männistö.

Tilan vuokra, työvälineet ja työntekijöiden palkat sujahtavat yrittäjän laskelmiin nopeasti. Yrittäjällä on kuitenkin yksi tärkeä resurssi, joka ei taivu exceliin – nimittäin yrittäjän oma jaksaminen.

Yrittäjän ei kannata aliarvioida oman jaksamisensa merkitystä, muistuttaa startup-yrittäjä, keynote-puhuja Jaakko Männistö.

– Hyvinvoivan yrittäjän yritys voi hyvin ja kukoistava bisnes lisää yrittäjän hyvinvointia. Kun taas uupunut yrittäjä tekee hallaa liiketoiminnalle ja bisneksen aallonpohja vetää yrittäjääkin alas. Symbioosi toimii siis sekä hyvässä että huonossa.

Vaikka olisi kuinka hyvä yrittämisen flow, itseään ei pidä unohtaa, muistuttaa työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Päivi Pärkkä. Erityisesti aloittelevan yrittäjän voi olla hankala hallita yrittäjyyteen käyttämäänsä aikaa.

– On muistettava sanoa välillä myös ”ei”, vaikka kaikki tuntuisi kuinka kiinnostavalta.

Pärkkä on työssään kuullut kertaalleen loppuunpalaneilta yrittäjiltä, että nykyään he osaavat tunnistaa uupumisensa heikoistakin signaaleista, kuten sykkeen kohoamisesta, ruokahalun katoamisesta, uniongelmista tai epämääräisen huonosta olosta.

– Kaikkien ei tarvitse oppia kovan koulun kautta, vaan uupumiseen olisi paras puuttua ennaltaehkäisevästi.

Ei ole liioiteltua sanoa yrittäjän hyvinvointia yrityksen kivijalaksi, kertoo vakuutusyhtiö Fennian asiakaspäällikkö Ira Dahlman.

– Asiakassuhteet ovat vaarassa, jos yrittäjän pinna alkaa kiristyä tai jos yritys ei toimita tuotteita tai palveluja sovitusti.

Huonokatteinen tekeminen ei kannata

Männistö on itse joutunut oppimaan omasta jaksamisestaan huolehtimisen kantapään kautta. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä, Feedbacklyn, 10 vuotta sitten ja teki ensimmäiset viitisen vuotta yrittäjänä 16 tunnin työpäiviä.

Nyt hänellä on kaksi muutakin yritystä, mutta hän työskentelee enää kymmenisen tuntia päivässä. Syitä työtuntien vähenemiseen on useita. Männistö on oppinut olemaan tehokkaampi työssään, sillä yrittäjän työssä ei ole valmiita rutiineja opeteltavaksi, vaan ne pitää luoda itse.

Lisäksi Männistö on oppinut laskemaan omalle ajalleen vaivannäkö–hyöty-suhteen. Yrittäjä voi tehdä kaiken ilmaiseksi itse, mutta pidemmän päälle se ei kannata, sillä silppuhommat ovat pois varsinaisesta työnteosta. Pakollisia asioita kannattaa tarkastella siitä näkökulmasta, voisiko niihin kehittää tehokkaan prosessin tai ulkoistaa ne muiden tehtäväksi.

Omaa joustovaraansa kannattaa säästää hätätilanteisiin, Männistö lisää. Kumilenkkiäkään ei kannata pitää jatkuvasti äärimmilleen venytettynä, ettei se katkea.

Yhteistyöverkosto mahdollistaa yrittäjän lomailun, muistuttaa Dahlman. Ammatilliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat esimerkiksi yhteistyökumppanit ja muut yrittäjät.

Muutaman vuoden yrittäjäuran jälkeen Jaakko Männistö alkoi merkitä kalenteriinsa paitsi töihin liittyvät aikataulut myös liikkumisen. Tällöin oman hyvinvoinnin tukeminen ei aina jäänyt altavastaajaksi työasioiden jyrätessä.

Palautuminen kaiken a ja o

Palautumisessa ei loppujen lopuksi ole kyse mistään ihmeellisestä. Pääasia on, että elämässä on muutakin kuin työstä tai muusta arjesta aiheutuvaa kuormitusta, muistuttavat sekä Männistö, Pärkkä että Dahlman. Jokainen on kuullut, mikä merkitys ihmisen hyvinvoinnille on säännöllinen ateriarytmi, liikunta, sosiaaliset suhteet ja riittävä lepo.

On tärkeää löytää itselleen sopivat tavat palautua, huomauttaa Männistö. Hänelle itselleen parasta palautumista on liikkuminen. Jos liike loppuu, hänestä loppuu myös veto.

– Jos liikkumiseni vähenee, stressikäyrä nousee, enkä stressaantuneena saa nukuttua. Sen jälkeen väsyttää niin järjettömästi, että tehokkuus romahtaa, minkä vuoksi joudun tekemään enemmän töitä, eikä aikaa palautumiselle jää. Kierre on nopeasti valmis.

Yrittäjillä on Männistön mukaan eräs yleinen helmasynti – nimittäin se, että yrittäjä suhtautuu omaan liiketoimintaansa usein äärettömän vakavasti.

– Joskus olisi ihan tervettä todeta, että ei mennyt ihan maaliin, mutta maailma ei tähän kaadu.

Vakuutus tarjoaa turvaa

Yrittäjä ei välttämättä tule ajatelleeksi, että YEL-vakuutus auttaa tilanteessa, jossa työkyky on väliaikaisesti heikentynyt tai mennyt kokonaan.

Pärkkä lisää, että jos yrittäjä joutuu jäämään esimerkiksi uupumuksen vuoksi sairauslomalle, YEListä saa turvaa siihen, ettei yrittäjä jää tyhjän päälle. Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen avulla on mahdollista hankkia jopa uusi ammatti tai elinkeino.

Dahlman kehottaa pohtimaan, onko yrittäjä pitänyt YEL-työtulonsa sellaisella tasolla, että sen avulla pystyy tarvittaessa olemaan poissa töistä. Keskimäärin suomalaisen yrittäjän työtulo on 22 000 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa bruttona 1 300 euroa Kelan sairauspäivärahaa. Kysymys kuuluu, onko yrittäjällä oikeasti varaa elää sellaisella summalla koko sairausloma-ajan.

Dahlman lisää, että kaikenlaisten pulmien hoitaminen ennaltaehkäisevästi on kannattavampaa kuin niiden ratkominen viimeisillä voimilla. Esimerkiksi FenniaHoitaja-palvelu takaa nopean hoitoonpääsyn, jotta yrittäjä voi hakea apua ajoissa, eikä jonottamiseen tuhraannu aikaa.

Mikä lopulta on merkityksellistä?

Vuosien varrella Männistö on huomannut, että yhdellä helpolla kysymyksellä on mahdollista haarukoida yrittäjän uupumuksen tasoa. Yrittäjältä kannattaa kysyä, miksi hän tekee yrittäjänä tätä juttua.

– Jos vastaus on ”en tiedä”, yrittäjä saattaa olla siinä moodissa, että hän vain suorittaa päivästä toiseen eikä pysähdy miettimään, miksi oikeastaan puurtaa.

Jaksamisesta huolehtiminen ei tietenkään koske pelkkiä yrittäjiä.

– Ei ole uupuneena puurtaminen ole ihmisarvoista elämää kenellekään, olipa kyseessä yrittäjä tai palkansaaja, Männistö muistuttaa.

Teksti: Tuovi Mäkipere
Kuvat: Jaakko Männistö