Vinkit yrittäjälle tekoälystä: Erityisesti yksi asia on kuuma puheenaihe

Tekoäly kehittyy vauhdilla, mutta suurin osa yrittäjistä vasta pohtii ja selvittelee mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseksi.

Fennian underwriter Artturi Mikkonen arvioi, että tekoälyn käyttö yleistyy nopeasti etenkin kapealla osa-alueella, kuten tiedon keräämisessä, editoinnissa ja käännöstöissä. Lisäksi tulevaisuudessa kaduilla nähdään enemmän laitteita, joita ihminen ei ohjaa. Hyvänä esimerkkinä näistä laitteista ovat toimitusrobotit.

Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin useita riskejä, jotka jokaisen yrittäjän pitää tietää. Yksi aihe on myös noussut kuumaksi puheenaiheeksi.

Mitä yrittäjän täytyy tietää tekijänoikeuksista?

Mikkosen mukaan on viitteitä siitä, että tietyt tekoälyratkaisuja tarjoavat toimijat ovat tekoälymallien kouluttamisessa hyödyntäneet oikeudetta tekijänoikeussuojaa nauttivia teoksia.

Näin ollen syntyy riski, jossa tekoälyn avulla luotu markkinointimateriaali osoittautuu tekstin tai kuvan osalta kaksoiskappaleeksi. Sen käytöstä voi seurata tekijänoikeuslain mukainen hyvitys- ja vahingonkorvausvastuu. Teoksesta oikeudetta luotu kaksoiskappale on tekijänoikeusrike.

– Riski on todellinen ja yrittäjän saattaa olla hankala tunnistaa tekijänoikeusrikettä. Yksi keino välttää kaksoiskappale on se, ettei ainakaan anna tekoälylle syötettä, jolla nimenomaisesti pyritään jäljittelemään jotain tunnettua teosta, hahmoa tai vaikkapa tavaramerkkiä. Toinen yrittäjiä helpottava tieto liittyy EU:n tekoälyasetukseen. Kehittäjille tulee velvollisuus avata, mitä dataa tekoälyn koulutuksessa on hyödynnetty, joskin tämän tiedon käytännön hyödynnettävyys on vielä epäselvää, Mikkonen luettelee.

Miten yrittäjä pystyy varmistamaan, ettei tekoälyn tuottama tieto sisällä virheitä?

Asiantuntija antaa tiedon oikeellisuuteen tärkeän vinkin: tarkista aina ennen kuin julkaiset.

Tekoälyjärjestelmät etsivät nimittäin säännönmukaisuuksia koulutusaineistosta. Jos joku virheellinen informaatio toistuu, järjestelmät voivat tulkita sen oikeaksi vastaukseksi. Lisäksi on mahdollista, että tekoäly keksii ja yhdistelee eri tietoja väärin.

Liittyykö tekoälyn käyttöön tietoturvariskejä?

– Kyllä liittyy. Datajäteillä on halu kerätä data itselleen. Minne tekoälyjärjestelmään syötetyt henkilötiedot tai yritykseen liittyvät tiedot lopulta päätyvät? Tämä on erittäin kuuma puheenaihe tällä hetkellä. Itse en jakaisi tekoälylle tärkeitä yrityssalaisuuksia tai henkilötietoja. On tärkeää kiinnittää huomiota myös tekoälyjärjestelmien käyttöä koskeviin sopimuksiin, Mikkonen kertoo.

Korvaako mikään vakuutus, jos yritys joutuu korvausvelvolliseksi tekoälyn tuottamasta virheellisestä tiedosta?

Mikkosen mukaan aihepiiri on uusi, mutta vakuutusyhtiöt arvioivat tilanteita aina riski- ja tuotekohtaisesti. Myös menettelytapoja arvioidaan.

– Fennian tarjoamissa vastuuvakuutuksissa ei ole toistaiseksi nimenomaisesti tekoälyä koskevia rajauksia, hän kiteyttää.

Entä, jos toimitusrobotti aiheuttaa onnettomuuden?

– Toistaiseksi tekoälyn ohjaamien robottien käytöstä ei ole lainsäädäntöä voimassa, joten korvausvastuuta arvioidaan yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan. Jatkossa on mahdollista, että ainakin osa robottien aiheuttamista vahingoista tulee kuulumaan lakisääteisten vakuutusten piiriin. Lisäksi EU on laatimassa tekoälyn vastuukysymyksistä yksityiskohtaista lainsäädäntöä.

Onko tekoälyyn tulossa jossain vaiheessa oma vakuutustuote?

– Tämä oletettavasti riippuu siitä, millaista riskiä on tarkoitus vakuuttaa. On mahdollista, että yritysten käyttämä tekoälyjärjestelmä luetaan sellaiseksi tietojärjestelmäksi, jota on mahdollista suojata tietoturvavakuutuksella. Niin ikään on pidettävä mahdollisena, että tekoälyn yleistyessä sen aiheuttamia vahinkoja vakuutetaan erityisin, tähän tarkoitukseen suunnitelluilla vastuuvakuutustuotteilla.