Tarkkaavaisuutta pyöräteille: työmatkapyöräily lisääntyy, myös tapaturmien määrä kasvussa

Moni on kaivanut kesän kynnyksellä pyörän esille ja fillaroi töihin. Korona-aikana pyöräilyn suosio on lisääntynyt entisestään, ja työpaikoilla pyöräilyn monet hyödyt on syystäkin tunnustettu. Liikenteeseen kaivataan kuitenkin varovaisuutta: kun pyöräilijöiden määrä kasvaa, myös tapaturmia sattuu enemmän. "Tärkeintä on oikea tilannenopeus, sillä vaaratilanteet eivät aina johdu pyöräilijästä itsestään", sanoo Fennian riskipäällikkö Piia Kyllönen.

Vuonna 2019 pyöräilijöille sattui Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan lähes 5 000 työmatkatapaturmaa. Valtaosa tapaturmista oli lieviä, mutta yli kuukauden sairaslomaan johtaneita onnettomuuksia sattui yli 400.

Vuoden 2020 tilastot saadaan myöhemmin tänä vuonna. Ennakkoarvion mukaan työmatkapyöräilytapaturmat ovat lisääntyneet edellisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna.

– Koronalla on kahtalaiset vaikutukset työmatkapyöräilyyn. Pyöräilyn suosio on lisääntynyt valtavasti, mutta toisaalta etätyöskentely on vähentänyt työmatkailua. Lisäksi vuosi 2020 oli Etelä-Suomessa hyvin vähäluminen, mikä on todennäköisesti pidentänyt pyöräilykautta, sanoo Fennian riskipäällikkö Piia Kyllönen, joka työskentelee päivittäin yritysten työturvallisuusasioiden parissa.

Suurin osa tapaturmista tapahtui Uudellamaalla, jossa liikennettäkin on enemmän. Tapaturmia sattuu eniten lokakuussa, mutta toukokuussa ja elokuussa on myös selkeät piikit tilastossa.

– Työmatkapyöräily lisääntyy kelien muuttuessa kesäisemmiksi ja jatkuu sitten kesälomien jälkeen elokuussa, ennen kuin vähenee säiden viilentyessä. Työmatkapyöräilijät, -autoilijat ja -kävelijät ovat usein yhtä aikaa aamuisin ja iltapäivisin liikkeellä, mikä tietenkin lisää onnettomuusriskiä, Kyllönen sanoo.

Lokakuun korkeat tilastot johtuvat Kyllösen mukaan todennäköisesti yöpakkasten ja pudonneiden lehtien aiheuttamasta teiden liukkaudesta. Työmatka-ajat ovat lokakuussa myös hämärämpiä. Marraskuun jälkeen pyöräily vähenee talven ajaksi, jolloin myös työmatkatapaturmat vähenevät.
 
Työmatkatapaturmat pyörällä kuukausittain vuonna 2019

Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Kyllönen kiinnittää erityistä huomiota kypärän käyttämiseen. Päähän kohdistuneita vammoja sattui vuonna 2019 reilusti yli 300 kertaa ja niistä vakavia vammoja aiheutui kymmenelle.

– Tilastot ovat aika tylyt pyöräilykypärän kannalta: Uudellamaalla vain noin puolet käyttää TVK:n tilastojen mukaan kypärää, ja muualla Suomessa luku on vielä pienempi. Haverin sattuessa riski joutua pidemmälle sairaslomalle on tietenkin suurempi ilman kypärää, Kyllönen muistuttaa.

Tapaturma tulee kalliiksi niin pyöräilijälle kuin tämän työnantajallekin

Kyllönen toivoo työnantajilta enemmän aktiivisuutta pyöräilyn turvallisuudesta viestimiseen. Esimerkiksi työpaikan oma kypärä voisi kannustaa kypärän käyttämiseen, samoin positiivinen suhtautuminen pyöräilyyn.

– Pyöräilyä ei missään tapauksessa kannata vähentää riskien pelossa vaan päinvastoin, pyöräily on hyödyllistä ja edistää hyvinvointia. Liikenteessä on kuitenkin syytä olla tarkkana. Pyörällä liikkuessa tilannevauhti voi helposti kasvaa liian suureksi.

Pyöräilijöiden turvallisuus koskettaa luonnollisesti ensisijaisesti pyöräilijää itseään. Onnettomuus työmatkalla tarkoittaa lievimmillään mustelmia ja naarmuja, mutta joka päivä vähintään yksi pyöräilijä joutuu yli kuukauden sairaslomalle. Siinä on helposti kesälomasuunnitelmat pilalla.

Työnantajalle onnettomuus tarkoittaa työntekijän poissaolon lisäksi kallista laskua. Vaikka hoitokulut menevät vakuutuksen piikkiin, maksaa työntekijän poissaolo silti muun muassa sijaisjärjestelyinä ja tekemättöminä töinä. Mitä tärkeämmässä roolissa työntekijä on, sitä kalliimpi lasku.

– Vastuu pyörällä ajamisesta ja turvallisuudesta on luonnollisesti pyöräilijällä itsellään, mutta myös työnantajan kannattaa olla asiasta kiinnostunut. Arvion mukaan työntekijän poissaolo maksaa noin 350 euroa päivässä eli 10 000 euroa kuussa, avainhenkilöiden kohdalla vielä enemmän, Kyllönen muistuttaa.

Kyllönen mukaan työmatkatapaturmien vähentämiseen ei ole mitään yhtä erityistä konstia. Suurin tekijä on pyöräilijän – ja muiden liikenteenteessä liikkujien – oma asenne.

– Onko tilannenopeus oikea, tai ovatko liikennesäännöt vielä muistissa? Tärkeintä on oikea tilannenopeus, sillä vaaratilanteet eivät aina johdu pyöräilijästä itsestään. Mitä nopeampi vauhti, sitä vähemmän aikaa reagointiin jää.

– Jos pyörä on ollut kellarissa koko talven ja otetaan vasta kesäksi esiin, on myös liikennetuntuma todennäköisesti "ruosteessa". Senkin vuoksi pyöräily olisi hyvä aloittaa rauhallisesti.

Pyöräilyn suosion voi olettaa vain kasvavan. Oman lisänsä tähän tuo se, että työsuhdefillarin voi saada verovapaasti.

– Pyöräilyn suosion kasvu on pelkästään positiivinen asia. Liikuntahyödyt ovat kiistattomat ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Myös ilmasto kiittää fillaristia. Vilkkaassa liikenteessä kannattaa kuitenkin muistaa varovaisuus ja oma vastuu ajamisestaan, Kyllönen sanoo.

Työsuhdepyörän – ja tietenkin pyöräilijän – vakuuttamiseen kannattaa myös kiinnittää huomiota.

– Työmatkoille työntekijän turvana on lakisääteinen työtapaturmavakuutus, mutta kannattaa myös varmistaa, että työntekijä on vakuutettu vapaa-ajan osalta, Kyllönen muistuttaa.

Työsuhdepyörän vakuuttamisesta löytyy lisää tietoa täältä: Työsuhde-etuna polkupyörä – ota faktat haltuun!

Työmatkatapaturmat pyörällä maakunnissa 2019

Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Lisätietoja

Piia Kyllönen
riskipäällikkö
piia.kyllonen@fennia.fi
puh. 010 503 5063

Fennia – yrittämistä ja elämää varten

Vakuutus tarkoittaa valmistautumista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Me Fennialla tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.