Tana on konepaja, joka valjasti tiedon osaksi liiketoimintaansa

Tana Oy on esimerkki yrityksestä, jonka liiketoimintaa on ennakkoluulottomasti muotoiltu uusiksi useaan otteeseen viimeisen 25 vuoden aikana. Matkan aikana yritys on luonut nahkansa konepajasta tiedolla johtamisen pioneeriksi.

Tanan pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Kari Kangas kiteyttää tämän päivän Tana Oy:n olevan ”konepaja ilman konepajaa”. Ympäristöhuollon laitteiden ja koneiden valmistukseen erikoistunut Tana on 50-vuotisen historiansa aikana muuttunut melkoisesti.

Yrityksen tarina sai alkunsa kaatopaikkajyrien suunnittelusta, valmistuksesta ja myynnistä. Tuon ajan Tanassa kaikki tehtiin itse, hiottiin ja hitsattiin, ja samalla tyylillä pärjättiin miltei ensimmäiset 25 vuotta. 1990-luvun puolivälissä seinä alkoi kuitenkin nousta vastaan: yrityksen tase oli surkea, ja tulipalo tuhosi tuotantotilat.

Tässä kohtaa mukaan astui siihen asti aivan toisenlaisen työuran juristina tehnyt Kangas, jolla ei ollut aiempaa yrittäjätaustaa. Työpaikan ja ehkä jopa alan vaihto oli kuitenkin kypsynyt Kankaan mielessä jo jonkin aikaa. Tuttavineen Kangas osti Tanan – tai sen, mitä siitä oli jäljellä.

– Käytännössä yhtiö oli tuolloin varaton, Kangas muistelee.

Perinteinen konepajatoiminta sitoi suuria käyttöpääomia, vaati tilojen rakentamista ja tarkoitti näin ollen jatkuvaa rahapulaa. Muutoksen tarve oli ilmiselvä, jostain piti löytää ratkaisu, jolla liiketoiminta voitiin muotoilla uudelleen kannattavaksi.

Ulkoistaminen oli ensimmäinen suuri askel uuteen

Ratkaisuna toivottamalta näyttävään tilanteeseen päätettiin kokeilla koko tuotannon vaiheittaista ulkoistamista kolmansille osapuolille. Ajatus oli konepaja-alalla ennenkuulumaton, eikä mikään toinen yritys ollut vastaavaa tehnyt. Kangas itseäänkin ajatus epäilytti. Mitä asiakkaille oikein näytettäisiin, jos fyysisestä konepajasta luovuttaisiin?

Ulkoistus toteutettiin työvaihe kerrallaan, jotta nähtiin kuinka ratkaisu toimi. Valtavan muutoksen läpiviemisellä oli hintansa. Pienen organisaation ja yrittäjien voimat olivat uudistustyön jäljiltä lopussa, ja muutos sysäsi yrityksen Kankaan mukaan uudelleen lähes konkurssin partaalle.

Kangas kumppaneineen näki ulkoistamisessa kuitenkin mahdollisuuden. Usko valittuun suuntaan oli vahva, vaikka toteutustapa edelleen haki muotoaan. He analysoivat jatkuvasti, kuinka liiketoiminnasta saataisiin irti paras mahdollinen hyöty. Mitä sellaista ainutlaatuista yrityksellä on, joka voisi hyödyttää asiakasta?

– Tässä kohtaa digitaalisuus astui mukaan kuvaan. Nyt puhumme tiedon hallinnasta ja tiedolla johtamisesta. Tänään Tanan lähtökohta on se, että vaikkemme omista arvoketjusta kuin pienen pätkän, me johdamme sitä strategisella tiedolla, niin kuin koko arvoketju asiakkaalle asti olisi meidän itse omistamamme. Keräämme tietoa ja pyrimme siihen, että siitä hyötyvät kaikki osapuolet komponenttivalmistajasta asiakkaaseen asti.

Tiedolla johtamisesta tuli uusi suunta

Tanalle digitaalisuus on liiketoimintamallien muuttamista. Tiedolla johtamisessa yritys on kuskin paikalla, sillä kaikki asiakkaatkaan eivät täysin vielä ymmärrä, kuinka tieto heitä hyödyttää.

– Olemme koittaneet tehdä uutta tietoa, jota ei aiemmin ole ollut saatavilla ja myydä sitä asiakkaalle. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan pelkästä tiedosta. Siksi olemme tuoneet tiedon osaksi olemassa olevia palvelutuotteitamme ja rikastuttaneet niitä tiedolla, Kangas kuvailee.

Konkreettinen esimerkki on suoraan asiakkaalle toimitettu, räätälöity merikontti, johon toimitetaan asiakkaan valitsema varaosavarasto. Asiakkaasta riippuen sen toimituspaikka voi olla joskus tuhansiakin kilometrejä lähimmästä kaupungista, esimerkiksi Australian aavikolla. Merikontin ansiosta asiakkaalla on oma varasto aina läsnä siellä, missä varaosan puuttuminen voisi muuten pysäyttää asiakkaan toiminnan uutta odotellessa. Kontin lukulaitteiden avulla Tanassa nähdään varaosien tarve reaaliajassa ja pystytään automaattisella tilausmenettelyllä toimittamaan uusi varaosa tilalle.

Digitalisaation avulla Jyväskylästä käsin voi olla myös etäyhteydessä kaikkiin Tanan koneisiin ympäri maailmaa. Data näyttää reaaliaikaisesti, miten kone toimii. Tietoa pystyy hyödyntämään jopa asiakkaan liiketoiminnan prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Datan avulla pystytään ennakoimaan koneen rikkoutumista ja siten parantamaan koneen käytettävyyttä.

Murroksessa oleva ala luo mahdollisuuksia

Kaatopaikat ovat muuttuneet Kankaan yrittäjäuran aikana jätteenkäsittelylaitoksiksi, joissa kierrätys korostuu. Lainsäädäntö kiristyy, alalle tulee lisää toimijoita ja hinnoittelu muuttuu. Koko ala tulee olemaan kansainvälisesti jatkuvassa murroksessa vielä pitkään. Tässä Kangas näkeekin kasvun mahdollisuuksia Tanan kaltaiselle, rohkeasti uudistumiskykyiselle yritykselle.

Suomesta ja suomalaisista arvoista ponnistavalle tekijälle on paikka kansainvälisillä markkinoilla ja kansainvälisyys on ollutkin yrityksen dna:ssa alusta lähtien. Tämän päivän Tana on vientiyritys, jonka liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Yhtiön liikevaihdon kasvu on ollut viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin noin 20 prosenttia vuodessa. Jälleenmyyjät vastaavat sopimuskumppanilla teetettävistä laitteista ja koneista yli 50 maahan.

Liiketoiminnan muotoilu tulee jatkossakin olemaan osa Tanan toimintatapaa. Muotoilun ja strategisen päätöksenteon vankkana pohjana ovat Tanan arvot, jotka korostavat ennakkoluulotonta asennetta, avoimuutta ja luotettavuutta.

Tuotevalikoimaa pyritään koko ajan lisäämään, ja lähivuosille tavoitteeksi on asetettu nykyisen noin 45 miljoonan euron liikevaihdon tuplaaminen. Uusi kasvu tulee syntymään pääosin yrityskaupoilla ja strategisilla kumppanuuksilla. 

Tanan arvot

• Rohkea uudenlainen ajattelu, johon kaikkia työntekijöitä kannustetaan.
• Avoimuus, luottamuksellinen ja avoin kulttuuri, esimerkiksi tiedon jakaminen.
• Tehdään se, mitä luvataan. Kun on sanojensa mittainen, byrokratia ja dokumentaatiokin helpottuvat.

Teksti: Johanna Flinkkilä
Kuva: Numi Nummelin