Totta vai tarua? Käydään läpi yrittäjyyteen liittyviä väitteitä

Yrittäjyyteen liittyy paljon mielikuvia, stereotypioita ja jopa myyttejä. Näin Yrittäjän päivänä haluamme pohtia niiden todenmukaisuutta ja laajentaa mielikuvaa yrittämisestä. Käydään läpi kymmenen väitettä ja selvitetään, mitkä niistä pitävät paikkaansa.

Väite 1: Yrittäminen ei Suomessa kannata

Tämä usein kuultu lausahdus viitannee Suomen korkeaan verotukseen sekä yrittäjyyteen liittyvään byrokratiaan. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä korkealla verotuksella mahdollistetaan suomalainen yhteiskunta, mikä puolestaan mahdollistaa monet erilaiset tavat yrittää.

Suomessa on tarjolla paljon neuvontaa ja starttirahoitusta aloitteleville yrittäjille, ja siksi Suomi on oikeastaan oiva paikka ryhtyä yrittäjäksi. Suomessa yrittäjien osuus on viime vuosina ollut noin 12‒13 % työllisistä, ja osuus on ollut tilastokeskuksen tietojen mukaan suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai Virossa.

Lisäksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan yrittäjäksi ryhtyminen kasvattaa tuloja kaikilla tulotasoilla. Se voi siis olla keino päästä paremmille palkoille!

Väite ei siis ole yksiselitteisesti totta tai tarua. Me Fennialla kannustamme aina yrittämään, mutta tunnistamme sen, että yrittämisen kannattavuuteen liittyy moni seikka.

Väite 2: Yrittäjät eivät tule koskaan saamaan eläkettä

Toisin kuin palkkatöissä, yrittäjän täytyy itse huolehtia eläkemaksuista. YEL-vakuutus on yrittäjälle pakollinen vakuutus, jonka on tarkoitus varmistaa, että yrittäjille kertyy eläkettä työuran varrella. Lisäksi se antaa turvaa myös työkyvyttömyyden tai kuoleman varalta.

Lakisääteistä turvaa voi täydentää vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Se on verotuettu pitkäaikaisen säästämisen ratkaisu, joka turvaa parempaa tulotasoa eläkkeellä. Esimerkiksi Fennia-Eläkkeen avulla yrittäjä voi täydentää oman tai yrityksensä työntekijöiden vanhuuseläkkeen määrää.

Väite 3: Yrittäjät kannattelevat koko yhteiskuntaa

Yritykset luovat työpaikkoja ja maksavat veroja, mikä on välttämätöntä kansantalouden ylläpitämiseksi. Tilastokeskuksen mukaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä tekee töitä Suomen yrityksissä, eli niiden merkitys yhteiskunnalle on valtava. Yhteiskunta ei pyörisi ilman yrityksiä.

Toisaalta yhteiskunta myös tukee yrityksiä, eikä yrittäjän tarvitse pärjätä kokonaan yksin. Yrittäjät voivat saada muun muassa starttirahaa, innovaatioseteleitä, kehittämisavustusta ja muita yritystukia. Voidaankin siis todeta, että yrittäjät ja yhteiskunta kannattelevat toisiaan.

Väite 4: Yrittäjä ei voi sairastaa tai pitää lomaa

Ajoittainen loma on terveysteko, josta yrittäjän ei kannata joustaa. Pitkittyneestä työuupumuksesta toipuminen nimittäin kestää kauan, ja siksi omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta tulee pitää huolta jo ennaltaehkäisevästi.

Lisäksi jokainen sairastaa joskus, eikä silloin tule työskennellä. Fennia tarjoaa yrittäjille sairaus- ja tapaturmavakuutuksia, joiden avulla sairauden tai loukkaantumisen yllättäessä pääsee nopeasti hyvään hoitoon, ja palaa pian taas työkykyiseksi.

Eli tämä väite voidaan kuopata, sillä lomailu kuuluu myös yrittäjille!

Väite 5: Yrittäjyys on vain riskinottajien hommaa

On totta, että yrittäjyyteen liittyy eri tavalla taloudellisia riskejä kuin palkkatyöhön, sillä tulot eivät yleensä varsinkaan aluksi ole tasaiset. On myös mahdollista, että yritys ei menesty. Siksi yksi yrittäjyyden mittari onkin se, että sietää tarvittaessa epävarmuutta.

Huomion arvoista on sekin, että yrittäjät ottavat henkilökohtaisia taloudellisia riskejä ja siten luovat työpaikkoja Suomeen. Yrittäjien riskinsietokyvystä hyötyy siis muukin yhteiskunta!

Yrittäjän on kuitenkin hyvä tietää, ettei kaikkia riskejä tarvitse kantaa yksin. Me Fennialla olemme yrittäjän tärkeimpiä kumppaneita riskien jakamiseen. Olipa kyse sairauden aiheuttamasta tauosta liiketoiminnassa tai murtovarkaista liiketilassa, on vakuutuksista turvaa silloin, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä.

Väite 6: Yrittäjäksi ryhdytään, kun muutakaan työtä ei löydy

Tämä tuskin on yleisin syy ryhtyä yrittäjäksi, ja ainakin muutaman vuoden takaisessa Eurostatin teettämässä kyselyssä tärkeimmiksi syiksi ryhtyä yrittäjäksi nousivat EU-maissa sopiva tilaisuus, perheyrityksen jatkaminen, alan käytäntö ja joustavat työajat.

Joissain tapauksissa tämä kuitenkin pitää paikkaansa, sillä on aloja, joissa palkkatöitä ei välttämättä ole tarjolla, vaan ammattia harjoittaakseen täytyy ryhtyä yrittäjäksi. Tähän voi vaikuttaa myös asuinpaikka, sillä omalta paikkakunnalta ei välttämättä aina löydy oman alan töitä, mutta yrittäjänä niitä voi luoda itselleen.

Ja täytyy myös muistaa, että yrittäminen on muutakin kuin työntekoa: se on monille intohimo ja elämäntapa. Jotkut ryhtyvät yrittäjiksi, koska se on keino tuoda omaa keksintöään tai ideaansa markkinoille ja siten pyrkiä muuttamaan maailmaa.

Väite 7: Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii paljon pääomaa

Pääomaa on monenlaista, ja riippuu toimialasta, miten paljon ja millaista pääomaa aloittava yrittäjä tarvitsee.

Ehkä ensimmäisenä kannattaa huolehtia riittävästä osaamiseen liittyvästä pääomasta. Oman alan tietoja ja taitoja on varmasti jo tarttunut, mutta yrittäjyyteen liittyvää osaamista voi opetella. Monet eri tahot järjestävät yrittäjyyskoulutuksia aloitteleville yrittäjille.

Taloudellisen pääoman tarve vaihtelee luonnollisesti toimialan mukaan. Oli sitä jo omasta takaa tai lainahakemus pankkiin vetämässä, kannattaa yrittäjän hyödyntää myös yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Jo aiemmin mainittujen apurahojen ja muiden yrittäjyydessä alkuun auttavien tukien tarkoitus on poistaa esteitä yrittäjyyden tieltä.

Ja tiesithän, että yrityksen kasvaessa myös Fennia on yksi mahdollinen rahoituskumppani yrittäjälle.

Väite 8: Yrittäjyys on yksinäistä

Vaikka olisi yksinyrittäjä, ei kaikkea tarvitse – eikä kannata – tehdä yksin.

Verkostoituminen on usein kannattavan yritystoiminnan elinehto. Yrittäjät tukevat toisiaan, ja kanssayrittäjiltä voi oppia itsekin uutta. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen vertaistukea ja verkostoja. Paikallisia verkostoja ja jäsenyhdistyksiä löytyy lähes jokaiselta paikkakunnalta.

Yritystoiminnan kasvaessa on tärkeää tunnistaa omat rajat ja puntaroida, milloin on tarve työntekijälle tai yhteistyökumppaneille.

Myös työnantajayrittäjä voi kokea työnsä yksinäiseksi. Varsinkin pienemmissä yrityksissä, joissa työkaverit ovat omia alaisia, saattaa yrittäjä kaivata vertaistukea. Tässäkin tilanteessa verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa voi auttaa, kun voi jakaa kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

Väite 9: Yrittäjyyttä ei voi yhdistää palkkatyöhön

Elämässä harva asia on joko-tai, ja niin on myös tämän väitteen kohdalla.

Palkkatöissä oleva saattaa haluta aloittaa yrittäjyyden ensin sivutoimisesti ja kokeilla, lähteekö oma yritysidea lentoon, kun on vielä turvallisesti palkkatöissä. Matalan kynnyksen kokeilu on kevytyrittäjyys, jossa yrittäjä laskuttaa tekemänsä työn laskutuspalvelun kautta, ja täten ulkoistaa ”paperityön” ammattilaisille. Tällöin aikaa säästyy itse tekemiseen.

Yrittäjyyden ei myöskään tarvitse olla lopullinen valinta, vaan yrittäjyydestä voi halutessaan vaihtaa palkkatöihin, jos elämäntilanne muuttuu.

Väite 10: Yrittämistä ei arvosteta Suomessa

Viimeisenä muttei vähäisimpänä! Asenne yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut huimasti 2000-luvulla. Nykyään jo huomattava osa koululaisistakin miettii yrittäjyyttä potentiaalisena uravalintana, mistä saattaa olla kiittäminen vaikkapa kouluissa annettavaa yrittäjyyskasvatusta.

Omiaan yrittäjyyden arvostusta edistämään ja menestyneitä yrittäjiä palkitsemaan perustivat Fennian ja Suomen Yrittäjien edeltäjäjärjestöt 56 vuotta sitten Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Se on tunnustus esimerkillisestä yrittäjyydestä ja kunnianosoitus yrittäjälle ja hänen toiminnalleen. Jo yli 200 suomalaisyritystä on saanut Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon, ja lokakuussa se jaetaan jälleen Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Seinäjoella. Yrittäjäpäivät on suunnattu kaikille kotimaan yrittäjille ja yrittäjähenkisille tekijöille.