Sisäinen yrittäjyys on sekä työnantajan että -tekijän etu – löydätkö itsestäsi yrittäjämäistä asennetta?

Suhtaudut työhösi sitoutuneesti, kehität sitä jatkuvasti ja annat vähän enemmän kuin välttämättömän. Jos tunnistit itsesi, onneksi olkoon, sinulta löytyy sisäistä yrittäjyyttä! Se tekee paitsi tyytyväisen, myös halutun työntekijän.

Uutta ihmistä rekrytoidessa haetaan kouluttautunutta osaajaa, mutta CV:n lisäksi työnantajia kiinnostaa erityisesti piirre, joka ei ole tiivistettävissä kursseihin tai työkokemukseen: asenne.

Yrittäjämäinen asenne on käsite, jolla kuvataan ihmisen suhtautumista työhönsä. Se pitää sisällään sitoutumista, oma-aloitteisuutta, innostuneisuutta, luovuutta ja vastuun ottamista. Yrittäjämäisesti asennoituva työntekijä suhtautuu työnantajaansa kuin omaan yritykseensä. Hän haluaa antaa työlle enemmän kuin välttämättömän.

Keskeistä sisäiselle yrittäjälle on innovatiivisuus. Hän etsii keinoja tehdä asioita aina vähän fiksummin. Yrittäjämäisesti toimiva asettaa myös itselleen tavoitteita, eikä odota niiden tulevan ainoastaan ulkopuolelta.

Vedenmittausjärjestelmiin erikoistuneen Verton Head of Sales Merja Lindell tunnistaa yrittäjämäisen asenteen ilmiönä ja näkee sitä myös omissa alaisissaan. Hän johtaa Vertolla myynti- ja asiakaspalvelutiimejä.

– Yrittäjämäinen työntekijä tekee työnsä mahdollisimman hyvin, ei-yrittäjämäinen riittävän hyvin. Yrittäjämäisyys on sellainen tapa tehdä työtä, että ajattelee myös työnantajan etua, Lindell kuvaa.

Sisäinen yrittäjyys syntyy vaikuttamisen tunteesta

Sisäinen yrittäjyys syntyy Lindellin mukaan parhaiten silloin, kun työntekijälle annetaan vastuuta. Tärkeää on tunne siitä, että voi omalla työllään vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen. Työntekijän tulee tietää, että kehitysideat otetaan vastaan ja niillä on merkitystä yrityksen kehittämisessä.

Lindell pitää tärkeänä myös tiimiläisten mahdollisuuksia muovata työstä oman näköistään. Kun työtä tekee sisäisestä palosta ja yrittäjämäisellä asenteella, sitä tekee myös omalla persoonalla. Siksi jokaisen on saatava toteuttaa itseään työssä aidosti.

– Kun työntekijä saa tehdä työtään niin kuin aidosti itsestä tuntuu parhaalta, se näkyy myös ulospäin asiakkaille, Lindell sanoo.

Lindell ottaa esimerkiksi oman tarinansa. Hän tuli Vertolle ensin asiakaspalvelukoordinaattoriksi ja siirtyi siitä myyntipäälliköksi. Rakennusalan myyntipäälliköiden keskuudessa hän oli outolintu: nuori nainen pääsääntöisesti vanhempien miesten joukossa. Oli mahdotonta sujahtaa valmiiseen muottiin ja tehdä asiat täysin samoin kuin muut.

– Yritykseltä tuli vahva viesti, että on rikkaus, että samassa tehtävässä on erilaisia ihmisiä, Lindell kertoo.

Joskus asenne on osaamista tärkeämpää

Moni yritys pyrkii herättämään työntekijöiden sisäisen yrittäjyyden esimerkiksi asettamalla tavoitteita tai inspiroimalla työntekijää asettamaan omia tavoitteita. Tärkeää on myös se, että tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan.

Rekrytoidessaan uusia työntekijöitä Lindell kertoo kiinnittävänsä erityisesti huomiota hakijan asenteeseen. Se ei selviä suoraan kysymällä, joten ihmistä pitää yrittää lukea. Siinä auttaa, että Lindell on käynyt NLP- eli neurolingvistisen ohjelmoinnin koulutuksen, joka kehittää ajattelu- ja tunnetaitoja sekä vuorovaikutustaitoja.

– Ihmisen kehonkieli kertoo paljon. Tapa kohdata ja viestiä antaa tietoa asenteesta, Lindell sanoo.

Työnhakijoissa on paljon hyviä tyyppejä sopivalla taustalla. Työssä he tekevät, mitä pyydetään. Sellaisille on kysyntää, mutta työnantajalle paras rekrytointi saattaa olla toisenlainen.

– Jos löytää työntekijän yrittäjämäisellä asenteella, kilpailuetu tulee yritykselle pitkällä aikavälillä. Hyvä ja tehokas tyyppi erinomaisella taustalla tuo kyllä lisäarvoa vuoden tai pari, mutta sellainen, joka heikommallakin taustalla tekee työtä kuin itselleen ja jatkuvasti kehittäen, on ajan mittaan yritykselle valtava etu, Lindell kuvaa.

Korona-aika on korostanut yrittäjämäisen asenteen merkitystä lähes kaikessa tietotyössä. Kun työtä tekee yksin etänä, on pystyttävä johtamaan itseään ja kehittämään tapoja tehdä työtä etänä siten, että tehokkuus ja innovatiivisuus säilyvät. 

Sisäinen yrittäjä on tyytyväinen työntekijä

Työnantaja hyötyy suuresti työntekijästä, jolla on sisäistä yrittäjyyttä – entä itse työntekijä? Yrittäjämäinen asenne yhdistetään usein työn imuun, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia työssä. Silloin töihin lähteminen ei ahdista, vaan työ motivoi ja tuottaa iloa.

Lindellin mielestä sisäinen yrittäjyys edellyttää, että työ on omien arvojen mukaista. Hän  ei itse voisi kuvitella tekevänsä esimerkiksi työtä, jossa pehmeät arvot eivät näkyisi ollenkaan.

– Vähän maailmanparannusta pitää olla mukana. Vedenkulutuksen vähentäminen, johon Verto pyrkii, on yksi tapa, Lindell sanoo.

Jotta voisi tehdä merkityksellistä työtä innolla, pitää ensin selvittää itselleen, mikä juuri minulle on merkityksellistä. Lindell vinkkaa ravistelemaan omaa työtä vähän ja katsomaan, mitä sieltä löytyy. Täyttääkö tämä työ omat arvoni?

Sisäisen yrittäjyyden sudenkuoppa on luonnollisesti se, että motivoiva työ vie mukanaan. Ylityöt ja paineet kasaantuvat, eikä palautumista tule riittävästi. Jottei pala loppuun, pitää ottaa vastuuta myös itsensä johtamisesta ja rajojen asettamisesta. Omasta vapaa-ajasta täytyy pitää kiinni.

Jos sisäinen yrittäjyys on hukassa, Lindell kehottaa tekemään pienen testin: kyseenalaista kaikki.

– Kysy itseltäsi kaikkiin toimintatapoihin liittyen, voisiko tätä tai tuota parantaa. Teenkö asiat nyt niin simppelisti ja tehokkaasti kuin voisin? Yrittäjä-sana on siitä hölmö, ettei yrittäjämäinen asennekaan ole mitään yrittämistä, vaan onnistumista ja asioiden jatkuvaa kehittämistä, Lindell sanoo.