Mikä mietityttää yrityksiä? – Korona-ajan yleisimmät huolenaiheet

Yritykset painivat toimialasta ja yrityskoosta riippumatta nyt samojen peruskysymysten äärellä: miten turvaamme kassan kestävyyden, mistä säästöjä tai lisärahoitusta ja miten varaudumme tulevaan? Tavoite on yhteinen – selviytyä haastavassa markkinatilanteessa ja varmistaa toiminnan jatkuvuus tulevaisuudessa.

Yritykset painivat toimialasta ja yrityskoosta riippumatta nyt samojen peruskysymysten äärellä: miten turvaamme kassan kestävyyden, mistä säästöjä tai lisärahoitusta ja miten varaudumme tulevaan? Tavoite on yhteinen – selvityä haastavassa markkinatilanteessa ja varmistaa toiminnan jatkuvuus tulevaisuudessa.

Koronakriisi on tuonut mukanaan yrityksille runsaasti kysymyksiä ja huolenaiheita, jotka nousevat viikoittain esiin myös yrittäjä- ja yritysasiakkaidemme keskuudessa eri puolella Suomea. Alueorganisaatioiden johtajat kertovat, että yrityksissä mietitään nyt ennen kaikkea kolmea selviytymiselle kriittistä asiaa.

1. Kestääkö kassa poikkeustilanteen aiheuttamaa vajetta?

Poikkeuksetta jokainen yritys ja yrittäjä on joutunut käymään läpi koronaan liittyvät vaikutukset niin omaan, asiakkaiden kuin kumppanien toimintaan. Asiakkaidemme yleisimmiksi kysymyksiksi ovat nousseet kassavirtaan ja sen kestävyyteen liittyvät haasteet.

Monilla aloilla asiakaskäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti ja osalle yrityksiä koronan vaikutukset liiketoimintaan rantautuvat kumppanien kautta. Jos yrityksen valmistus on riippuvaista kansainvälisistä hankintaketjuista, saattaa tuotanto olla vaarassa ketjun katkeamisen takia.

– Italian tai Kiinan tuontiin nojautuva yritys voi joutua nopeastikin vaikeuksiin, jos komponenttien tai muiden keskeisten tuotannon osien saanti tyrehtyy, kuvailee Fennian Länsi-Suomen aluejohtaja Stefan Talus.

2. Mistä säästöjä tai lisärahoitusta?

Kun yrityksen kassatilanne heikkenee, tulee pohdittavaksi erilaiset vaihtoehdot aina lainojen ja työeläkemaksujen maksuaikataulujen joustavuudesta lisärahoitukseen. Pohdintaa herättää myös kustannusten hallitseminen muuttuneessa markkinassa.

Suurimpia kulueriä käydään huolellisesti läpi ja tehdään vaikeita päätöksiä esimerkiksi henkilöstökulujen leikkaamisesta. – Ratkaisuja etsitään maksuaikojen pidentämisellä ja erilaisten rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisella, toteaa Pohjois-Suomen aluejohtaja Jari-Pekka Haverinen.

Mikäli säästöjä ei kassatilanteen helpottamiseksi muulla tavoin saada, lähdetään kartoittamaan erilaisia lisärahoitusvaihtoehtoja, kuten suoria tukia tai valtion takaamia lainoja. Rahoituksen osalta tulee kysymykseksi miettiä, millaisin ehdoin rahoitusta on saatavilla, ja mikä on yritykselle paras vaihtoehto.

3. Miten selviämme muutoksen yli?

– Vaikka ilmassa on korostettua epävarmuutta, käymme yritysten kanssa myös paljon keskusteluja siitä, miten katsoa tämän ajan yli ja varautua seuraavaan vaiheeseen. Poikkeustilanteessa vahvistetaan riskienhallintaa tulevaa varten, toteaa Haverinen.

Epävarmuuden keskellä on nähtävissä myös toivon pilkahduksia. Osalle poikkeustilanne on tarjonnut uudenlaisia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja virkistänyt kysyntää.

– Muutostilanteessa yrittäjät ovat joutuneet pakon edessä uudistumaan ja muokkaamaan palvelujaan ja tuotteitaan nykyiseen hetkeen paremmin sopiviksi. Yrittäjistä löytyy paljon luovuutta ja kykyä keksiä uusia ratkaisuja., kiteyttää Lounais-Suomen aluejohtaja Marko Leppänen.

Erityisesti logistiikan ja elintarviketeollisuuden alalla tuntuu olevan edelleen kysyntää, samoin metalli- ja konepajateollisuudessa. Lounais-Suomen alueella on jopa työvoimapulaa joillakin toimialoilla.