Karilleajot yleisimpiä venevahinkoja ‒ vedenpinnan korkeus voi yllättää tutullakin reitillä

Fennian tilastojen mukaan reippaasti yli puolet venevahingoista johtuu karilleajoista. Syynä on useimmiten veden pinnan korkeuden vaihtelu, virhe navigoinnissa tai huomion herpaantuminen. Moni vahinko on vältettävissä huolellisuudella.

Karilleajojen lisäksi muita vakuutusyhtiölle ilmoitettuja veneilyvahinkoja ovat esimerkiksi törmäys laiturilla, myrsky ja ilkivalta.

Venevahinkoja sattuu useimmin luonnollisesti veneilykauden ollessa vilkkaimmillaan kesäkuukausina. Vahingot lisääntyivät selvästi veneilybuumin alettua vuonna 2020, mutta ovat parin viime vuoden aikana jälleen vähentyneet.

‒ Vakuutusyhtiölle ilmoitetuista vahingoista yli puolet ovat karilleajoja tai pohjakosketuksia. Veneilytaitoihin kannattaa panostaa ja merenpinnan vaihtelua kannattaa seurata tällaisten vahinkojen välttämiseksi. Esimerkiksi toukokuussa merenpinta oli huomattavan alhaalla tuulen suunnasta ja korkeapaineesta johtuen, sanoo Fennian ajoneuvovakuutuspalveluiden osastopäällikkö Fredrik Gruner.

Traficomin tuoreen tutkimuksen mukaan moni veneilijä tiedostaa karilleajon riskin ja pitää sitä todennäköisimpänä riskitapahtumana veneillessä.

Myrskyvahingot kasvoivat selvästi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti lokakuussa ilmoitettiin paljon myrskyistä johtuvia venevahinkoja.

‒ Myrsky ja raju tuuli voivat aiheuttaa paljon vahinkoja veneelle. Viimeistään myrskyn lähestyessä kannattaa aina varmistaa, että vene on kiinnitetty hyvin tai siirretty suojaan, mutta vene kannattaa nostaa hyvissä ajoin ennen syysmyrskyjä. Myrskyn jälkeen mahdolliset tuhot kannattaa kartoittaa heti, kun se on turvallista, Gruner sanoo.

Valtaosa Fennialle ilmoitetuista venevahingoista on karilleajoja

Fennialle ilmoitetuista venevahingoista 60 prosenttia on karilleajoja. Toiseksi eniten ilmoitetaan myrskyvahinkoja, 14 prosenttia. Luokka "Muut" sisältää muun muassa ilkivaltavahingot, venepalot ja törmäykset vesillä. Lähde: Fennian tilastot

Veneilyturvallisuuteen kuuluu reitin huolellinen suunnittelu

Gruner muistuttaa, että veneillessä reitti on tärkeää suunnitella hyvin ja tutustua siihen ennen lähtöä. Merikorttien ja muiden digitaalisten korttien ajantasaisuus on myös tarkistettava säännöllisesti. Veneilijän kannattaa opetella käyttämään myös sellaisia navigointikeinoja, jotka eivät vaadi sähköä tai paperikarttaa.

‒ Veneen huoltamiseen kuuluu myös tarvikkeista huolehtiminen. Sammutusvälineet, kartat, viestintävälineet ja köydet ovat esimerkkejä tarvikkeista, joiden kunto on tarkistettava ennen vesille lähtöä. Myös pelastusliivit on aina oltava kunnossa vesille lähtiessä, Gruner muistuttaa.

Gruner korostaa erityisesti lähtötarkastuksen huolellista tekemistä, jotta moottori ei aiheuta ikäviä yllätyksiä vesillä. Suomen Meripelastusseuran tilastoissa yleisin syy avuntarpeelle onkin tekninen vika tai huollon laiminlyönti.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli puolet avuntarpeista on liittynyt tähän kategoriaan. Melko tyypillisiä avuntarpeen syitä ovat myös merimiestaidolliset virheet ja polttoaineen loppuminen.

‒ Monen veneilijän haasteena on, ettei lähtötarkastusta ole tehty riittävän hyvin ja vesillä ollessa tuleekin teknisiä häiriöitä. Vaikka keväthuolto olisi tehty hyvin, kannattaa veneen kuntoa seurata kesän aikanakin, Gruner sanoo.

Kun veneestä huolehtii hyvin ja tekee lähtötarkastuksen huolellisesti, voi veneilyn aloittaa turvallisin mielin.

‒ Olennainen asia veneillessä ylipäätään on, että huomioi muut vesilläliikkujat, Gruner sanoo.

Veneilyonnettomuudet vuosina 2019‒2023

Veneilyonnettomuudet kääntyivät jälleen kasvuun. Luvut perustuvat vesiliikenteen turvallisuuden alalla työskentelevien tahojen tietoihin. Lähde: Traficom