Haluaako yritys menestyä? Työelämän muotoilu luo vahvan pohjan

Työelämän muotoilu ja työntekijäkokemus on syytä ottaa yrityksissä tosissaan. Työelämän kehittämiseen erikoistuneen Workday Designersin yrittäjä Paula Helle pitää hyvää työntekijäkokemusta suorana linkkinä yrityksen menestykseen.

Asiantuntijan mukaan paine työntekemisen murrokseen tulee asiakkailta ja organisaation sisältä.

– Yhteiskunta on muuttunut enemmän palveluyhteiskunnaksi ja asiakkaiden odotukset ovat kasvaneet. Samalla teknologia on muuttanut työelämää nopeatempoisemmaksi. Nämä asiat haastavat organisaatioita ketteryyteen. Jähmeillä strategioilla ei pärjää, Helle sanoo.

Ketteryys ja kokeilemisen kulttuuri edellyttävät yrityksiltä uusia tapoja toimia. Se koskee kaikkea tekemistä.

Muutosta jarruttaa etenkin suurempien yritysten byrokratia eli päätöksenteon kankeus. Työntekijät turhautuvat, jos itsellä ei ole valtaa tai mahdollisuuksia tehdä itsenäisiä päätöksiä oman työn ja sitä kautta toiminnan kehittämiseksi.

Totuus on kuitenkin se, että vain harvoin esihenkilö on paras asiantuntija jokaisessa työtehtävässä.

– Työntekijäkokemuksen merkitys kasvaa. Siihen ohjaa jo osaajapula. Suunta on oikea, kun yrityksissä on matala hierarkia, työntekijöille jaetaan vastuuta, heihin luotetaan ja annetaan mahdollisuus itseohjautuvuuteen, Helle listaa.

Työntekijäkokemuksen kehittäminen ei koske pelkästään asiantuntijatyötä, vaan muutosta kaivataan myös perinteisemmillä aloilla kuten teollisuudessa.

Valtaa seuraa myös vastuu

Itseohjautuvuus on ollut viime vuosina yksi työelämän muotoilun muotisanoista. Muutos ei synny hetkessä, vaan se edellyttää jokaiselta työntekijältä kykyä johtaa omaan työtään ja oppia jatkuvasti.

Vaatimus voi tuntua jopa kohtuuttomalta, jos työnantaja on aiemmin määritellyt työtehtävät ja ohjannut koulutukseen.

– Maailman talousfoorumi WEF on ennustanut, että 54 prosenttia kaikista työntekijöistä tarvitsee merkittävää uudelleen- tai täydennyskoulutusta vuoteen 2022 mennessä. Muutosvauhti on kova, Helle kertoo.

Vastuu itseohjautuvuudesta ja oppimisesta on tiettyyn rajaan asti yksilöillä, mutta yrityksen tehtävä on kehittää rakenteita ja työkulttuuria niitä tukeviksi. Johtamisessa ja esihenkilötyössä tarvitaan entistä palvelevampaa asennetta, jotta ihmisiä voidaan auttaa onnistumaan työssään. Onnistuminen vaatii enemmän läsnäoloa ja oikean suunnan etsimistä yhdessä.

Työn muotoiluun ei ole Helteen mukaan olemassa yhtä oikeaa tapaa tai hopealuotia. Jokainen työntekijä on yksilö ja jokainen työyhteisö omanlaisensa, joten oikeat toimintatavat täytyy löytää lopulta itse tai yhdessä kehittämällä.

– Omaa työtä kannattaa havainnoida esimerkiksi pitämällä fiilispäiväkirjaa 1–2 viikon jaksoissa. Päiväkirjaan on hyvä kirjata, mikä lisää työn imua ja mikä kuormittaa. Toistuvat asiat huomaa aika nopeasti ja sen pohjalta asioita voi ryhtyä korjaamaan tai vahvistamaan, Helle sanoo.