Tapaturmakeskeytysvakuutus

Vakuutusehto YT206

Tapaturmakeskeytysvakuutus

Tapaturmakeskeytysvakuutusehto määrittelee tapaturmakeskeytysvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen (Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia), vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa. Vakuutusta tehtäessä on voitu sopia vakuutusturvaa laajentavista tai supistavista erityisehdoista. Nämä on merkitty vakuutuskirjaan.

Keskeytysvakuutetut henkilöt, vakuutetut keskeytysajat ja vakuutusmäärät on merkitty vakuutuskirjaan.

1 Tapaturmakeskeytysvakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä määritelmiä ja keskeisiä käsitteitä

1.1 Keskeytysvakuutettu liiketoiminta

Keskeytysvakuutetulla liiketoiminnalla tarkoitetaan vakuutuksenottajan harjoittamaa, vakuutuskirjaan merkittyä taloudellista toimintaa, jonka kirjanpitovelvollisuus on säädetty Kirjanpitolaissa (1336/1997).

1.2 Keskeytysvakuutetut henkilöt

Keskeytysvakuutetut henkilöt ovat vakuutuskirjaan merkityt, vakuutuksenottajan vakituiseen henkilöstöön kuuluvat henkilöt, jotka vakuutuksenottaja on ilmoittanut Fennialle. Vain keskeytysvakuutetun henkilön tapaturmaisesta kuolemasta tai työkyvyttömyydestä aiheutuva keskeytysvahinko oikeuttaa keskeytyskorvaukseen.

1.3 Vakuutuksesta korvattava liiketoiminnan keskeytyminen

Vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytyminen, kun

• vakuutuksenottaja menettää keskeytysvakuutetun henkilön työpanoksen Suomessa sen vuoksi, että keskeytysvakuutettu henkilö joko kuolee tai tulee työkyvyttömäksi vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtuneen, kohdassa 1.4 määritetyn tapaturman välittömänä seurauksena ja
• keskeytysvakuutettu liiketoiminta hidastuu tai pysähtyy kokonaan edellä tarkoitetun työpanoksen menettämisen välittömänä seurauksena siten, että liiketoiminnan hidastuminen tai pysähtyminen ilmenee tai ilmenisi vakuutuksenottajan liikevaihdon vähenemisenä jos ei välittömästi ryhdyttäisi normaalista toiminnasta poikkeaviin toimenpiteisiin ja järjestelyihin.

Keskeytysvakuutetun henkilön työkyvyttömyys on osoitettava Suomessa toimivan lääkärin kirjallisella todistuksella.

1.4 Keskeytyskorvaukseen oikeuttava tapaturma

Keskeytyskorvaukseen oikeuttava tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma, joka sattuu keskeytysvakuutetun henkilön tahtomatta. Tapaturmana pidetään myös keskeytysvakuutetun henkilön tahtomatta sattunutta hukkumista, lämpöhalvausta, auringonpistosta, paleltumista, paineen huomattavasta vaihtelusta aiheutunutta vammautumista, kaasumyrkytystä, erehdyksessä nautitun aineen aiheuttamaa myrkytystä sekä yksittäisestä voimanponnistuksesta ja liikkeestä välittömästi aiheutunutta lihaksen tai jänteen kipeytymistä, johon on annettu lääkärinhoitoa 7 vuorokauden kuluessa kipeytymisestä.

1.4.1 Tapaturmaa koskevat yleiset rajoitukset

Keskeytyskorvaukseen ei oikeuta tapaturma tai vamma, joka on aiheutunut

• siitä, että keskeytysvakuutettu henkilö oli tekemässä tai yrittämässä rikollista tekoa
• keskeytysvakuutetun henkilön sairaudesta tai ruumiinviasta
• sairauden tai vian hoitamiseksi suoritetusta leikkaus-, hoito- tai muusta lääkinnällisestä toimenpiteestä, ellei kyseessä ole keskeytyskorvaukseen oikeuttavasta tapaturmasta johtuva toimenpide
• raskaudentilasta, synnytyksestä tai raskauden keskeytymisestä
• keskeytysvakuutetun henkilön käyttämän lääkeaineen, alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavan aineen aiheuttamasta myrkytyksestä
• punkin pureutumisesta eikä muun hyönteisen kuin ampiaisen, mehiläisen tai kimalaisen puremasta tai pistosta
• ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta riippumatta siitä, missä ydinvahinko on sattunut, tai ydinreaktioon perustuvan aseen tai laitteen vaikutuksesta
• siitä, että keskeytysvakuutettu henkilö on ottanut osaa lakkoon, kapinaan, aseelliseen selkkaukseen, sotaan tai palvellut Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistehtävissä tai muissa vastaavissa tehtävissä
• tapaturman psyykkisistä seurauksista.

1.4.2 Tapaturmaa koskevat urheilu- ja harrastusrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata keskeytysvahinkoa, jos sen aiheuttanut tapaturma on tapahtunut ammattimaisessa urheilussa tai siihen liittyvissä harjoituksissa. Ammattimaisella urheilulla tarkoitetaan urheilua, josta vakuutettu saa palkkaa tai palkkaan verrattavia etuja tai korvauksia.

Vakuutuksesta ei myöskään korvata keskeytysvahinkoa, jos sen aiheuttanut tapaturma on tapahtunut seuraavissa urheilulajeissa tai harrastuksissa:

• vapaaottelu, amerikkalainen jalkapallo, australialainen jalkapallo ja rugby
• laskettelu merkittyjen rinteiden ulkopuolella
• vuori-, jää- ja kalliokiipeily sekä seinäkiipeily, jos seinäkiipeilyssä ei käytetä putoamisen estäviä turvalaitteita
• omatoimiset, ilman ammattiopasta tehtävät vaellukset jäätiköillä tai yli 3 000 metrin korkeudessa
• omatoimiset, ilman ammattiopasta Pohjoismaiden ulkopuolella tehtävät vaellukset aavikolla tai viidakossa.

1.5 Keskeytysaika

Liiketoiminnan keskeytymisestä maksetaan korvausta enintään vakuutuskirjaan merkityltä vakuutetulta keskeytysajalta. Keskeytysaika on tapaturman tapahtumisesta alkava yhtenäinen ajanjakso. Jos liiketoiminta lopetetaan kokonaan, vahingon määrä voidaan laskea vakuutettua keskeytysaikaa lyhyemmältä ajalta (katso kohta 3.8).

1.6 Vakuutuksen kohde

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty, vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvakuutuskate. Keskeytysvakuutuskate on liiketoiminnan tuotto, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaali- ja palvelukulut.

Liikevaihto sekä materiaali- ja palvelukulut on määritetty kirjanpitoasetuksessa.

1.7 Vakuutusmäärä

Vakuutusmäärä on vakuutuskirjaan merkitty rahamäärä, joka on vakuutusmaksun laskentaperuste ja Fennian korvauksen yläraja yhdessä vahingossa ja yhden vakuutuskauden aikana yhteensä.

1.8 Omavastuu

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahingossa omavastuu, joka on vakuutuskirjaan merkitty tai vakuutusehdoissa erikseen määritetty omavastuuaika, prosenttiosuus tai euromäärä. Omavastuu vähennetään vahingon määrästä korvauksen määrää laskettaessa.

Jos omavastuu on merkitty vuorokausina, ei vakuutuksesta makseta korvausta, ellei kohdassa 1.3 määritetty, keskeytysvakuutetun henkilön työkyvyttömyys ylitä omavastuuaikaa.

Jos henkilö kuolee tai työkyvyttömyys kestää yli omavastuuajan, on omavastuu niin suuri osa vahingon määrästä kuin omavastuuaika on vuoden mittaisesta ajanjaksosta (365 vuorokautta). Omavastuu on kuitenkin vähintään vakuutuskirjaan merkitty euromäärä.

1.9 Alivakuutus

Jos keskeytysvakuutetut henkilöt on ilmoitettu Fennialle henkilöryhmänä, on kyseessä alivakuutus, jos Fennialle ilmoitettu henkilöryhmän henkilömäärä on henkilöryhmän todellista henkilömäärää pienempi. Tällöin vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä kuin Fennialle ilmoitetun henkilömäärän ja todellisen henkilömäärän suhde osoittaa. Jos omavastuulla vähennetty vahingon määrä on vakuutusmäärää suurempi, korvataan niin suuri osa vakuutusmäärästä kuin Fennialle ilmoitetun henkilömäärän ja todellisen henkilömäärän suhde osoittaa.

1.10 Ylivakuutus

Jos keskeytysvakuutetut henkilöt on ilmoitettu Fennialle henkilöryhmänä, on kyseessä ylivakuutus, jos Fennialle ilmoitettu henkilöryhmän henkilömäärä on henkilöryhmän todellista henkilömäärää suurempi. Tällöin korvauksen määrää laskettaessa on perusteena kohdan 3 mukaisesti laskettu vahingon todellinen määrä.

2 Vakuutuksen voimassaolo

2.1 Vakuutuksen voimassaoloalue

Keskeytyskorvauksen edellytyksenä on, että kohdassa 1.3 määritetty liiketoiminnan keskeytyminen on suoranainen seuraus Suomessa tehdyn työn työpanoksen menettämisestä. Työpanoksen menettämisen aiheuttava tapaturma voi tapahtua kaikkialla maailmassa.

2.2 Vakuutuksen voimassaoloaika

Vakuutuksesta korvataan vain voimassaoloaikana tapahtuneen tapaturman seurauksena aiheutunut liiketoiminnan keskeytyminen. Voimassaoloaika on merkitty vakuutuskirjaan. Kunkin keskeytysvakuutetun henkilön osalta vakuutus on voimassa kuitenkin enintään sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana henkilö täyttää 70 vuotta.

Vakuutuksesta ei korvata sodan, kapinan, kansannousun tai muun vastaavan yhteiskuntajärjestystä horjuttavan tapahtuman aikana menetettyä keskeytysvakuutuskatetta.

3 Vahingon määrä

3.1 Keskeytysvakuutuskatteen menetys

Vahingon määrään lasketaan se keskeytysvakuutuskatteen määrä, jonka vakuutuksenottaja on vakuutettuna keskeytysaikana menettänyt kohdassa 1.3 määritetyn liiketoiminnan keskeytymisen välittömänä seurauksena. Keskeytysvakuutuskatteen menetyksen määrä lasketaan liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneen liikevaihdon vähenemisen perusteella. Vakuutetun keskeytysajan liikevaihtoa ja kateosuutta arvioitaessa perusteena pidetään tapaturmaa edeltävän 12 kuukauden aikana toteutunutta liiketoimintaa. Lisäksi otetaan huomioon muuttunut markkinatilanne, osoitettu liiketoiminnan kehitys ja muut perustellut seikat, joilla on vaikutusta vakuutuksenottajan liiketoiminnan tulokseen.

Vakuutuksenottajan on osoitettava liikevaihdon ja keskeytysvakuutuskatteen menetys.

3.2 Liiketaloudellisesti perustellut lisäkulut

Menetetyn keskeytysvakuutuskatteen lisäksi vahingon määrään lasketaan vakuutuksenottajan maksamat liiketaloudellisesti perustellut lisäkulut toimenpiteistä, joihin on ryhdytty keskeytysvakuutuskatteen menetyksen välttämiseksi tai pienentämiseksi vakuutettuna keskeytysaikana. Tällaisia lisäkuluja voivat olla esimerkiksi ylitöistä, sijaistyöntekijöiden palkkaamisesta ja työn alihankintana teettämisestä aiheutuneet kulut.

Lisäkulut lasketaan vahingon määrään vain, jos kulun aiheuttavan toimenpiteen ansiosta pystytään vakuutettuna keskeytysaikana pienentämään muutoin aiheutuvaa keskeytysvakuutuskatteen menetystä vähintään lisäkulun määrällä. Jos lisäkulun aiheuttavasta toimenpiteestä on hyötyä myös vakuutetun keskeytysajan päättymisen jälkeen, lasketaan vahingon määrään vain se määrä, joka suhteellisesti kohdistuu katemenetyksen pienentämiseen vakuutettuna keskeytysaikana.

3.3 Säästyneet kulut ja muusta vakuutuksesta maksettu korvaus

Vahingon määrää laskettaessa menetetyn keskeytysvakuutuskatteen määrästä vähennetään liiketoiminnan keskeytymisen vuoksi säästyneet, keskeytysvakuutuskatteeseen sisältyvät kulut, jos niitä ei ole tarvinnut maksaa tai jos ne on korvattu jonkun muun vakuutuksen tai järjestelmän perusteella. Tällainen kulu voi olla esimerkiksi keskeytysvakuutetun henkilön palkka sivukuluineen.

3.4 Toimituksen tai suorituksen viivästyminen tai kaupan purkautuminen

Vahingon määrään ei lasketa kustannusta, vahingonkorvausta, sopimussakkoa, hinnan alennusta tai muuta seuraamusta, joka on aiheutunut toimituksen tai suorituksen virheestä tai viivästymisestä tai kaupan tai sopimuksen purkautumisesta.

3.5 Liiketoiminnan kehittäminen tai laajentaminen

Vahingon määrään ei lasketa katemenetystä, joka aiheutuu siitä, että osa vakuutetusta keskeytysajasta on käytetty liiketoiminnan kehittämiseen, laajentamiseen tai vastaavaan muutokseen.

3.6 Vahingon selvittelykulut

Vahingon määrään ei lasketa kuluja tai menetyksiä, jotka ovat aiheutuneet keskeytysvahingon selvittämiseksi ja korvauksen määrän laskemiseksi tarvittavien selvitysten, laskelmien, asiakirjojen ja muiden vastaavien tietojen hankkimisesta.

3.7 Arvonlisävero

Vakuutuksenottajan on oltava itse tilaajana ja merkitty laskun maksajaksi kaikissa keskeytysvahinkoon ja sen rajoittamiseen liittyvissä hankinnoissa.

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvolisäverosta annetut säännökset. Riippumatta siitä, kuka hankinnan on tilannut tai maksanut, arvonlisäveroa ei lasketa vahingon määrään, jos vakuutuksenottajalla olisi ollut mahdollisuus vähentää se hankinnasta.

3.8 Liiketoiminnan lopettaminen

Jos liiketoiminta tapaturman jälkeen lopetetaan, vahingon määräksi lasketaan enintään menetetty nettovoitto ja vakuutuksenottajan maksamat, keskeytysvakuutuskatteeseen sisältyvät kulut vakuutetulta keskeytysajalta, kuitenkin enintään kolmelta kuukaudelta tapaturman tapahtumisesta.

4 Korvauksen määrä

Korvauksen määrä saadaan vähentämällä kohdan 3 mukaisesta vahingon määrästä vakuutuksenottajan omavastuu ja ottamalla huomioon mahdollinen alivakuutus kohdan 1.9 mukaisesti sekä suojeluohjeiden mahdollisen laiminlyönnin ja yleisten sopimusehtojen (Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia) perusteella tehtävät korvauksen vähennykset.

Korvauksen määrä on kuitenkin enintään vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

5 Muita säännöksiä

5.1 Velvollisuus ilmoittaa vahingosta ja vakuutuksista ja rajoittaa vahinkoa

Vakuutuksenottajan on ilmoitettava vahingosta Fennialle välittömästi, kun liiketoiminnan keskeytymisen uhka on havaittu ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin liiketoiminnan keskeytymisen estämiseksi. Lisäkuluja aiheuttavista toimenpiteistä on sovittava Fennian kanssa.

Vakuutuksenottajan on ilmoitettava Fennialle toisessa vakuutusyhtiössä voimassa olevat, vakuutettua liiketoimintaa koskevat vakuutuksensa ja varattava Fennialle mahdollisuus osallistua vahingon selvittämiseen.

5.2 Velvollisuus toimittaa vahingon selvittämiseksi tarvittavat tiedot

Vakuutuksenottajan on toimitettava Fennian pyytämät, vahingon selvittämiseksi ja korvauksen määrän laskemiseksi tarvittavat asiakirjat ja muut tiedot. Vakuutuksesta ei korvata tällaisista selvityksistä eikä niiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.

5.3 Kirjanpidon laiminlyönti

Fennia on vapaa vastuusta sitä kohtaan, joka ei ole pitänyt vakuutetusta liiketoiminnasta kirjanpitolain edellyttämää kirjanpitoa.

5.4 Korvauksen maksaminen

Fennia maksaa korvauksen, kun vakuutuksenottaja on toimittanut Fennialle tarvittavat tiedot vahingon selvittämiseksi ja korvauksen määrän laskemiseksi.

Oikeus korvaukseen on vain vakuutuksenottajalla. Oikeutta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle.

5.5 Vakuutusmäärä ja vakuutusmaksu vakuutustapahtuman jälkeen

Vakuutusmaksu oikeuttaa yhteensä enintään vakuutusmäärän suuruiseen korvaukseen kaikista keskeytysvahingoista, jotka ovat aiheutuneet yhden vakuutuskauden aikana tapahtuneista tapaturmista. Fennialla on oikeus korvauksen määrän perusteella laskettavaan vakuutusmaksuun tapaturman tapahtumisen ja vakuutuskauden päättymisen väliseltä ajalta. Vakuutus jatkuu kuitenkin ennallaan vakuutuskauden loppuun saakka, jos Fennia ei ilmoita mahdollisesta lisämaksusta tai muutoksista korvausprosessin aikana.