Työnantajan vastuu ennen kaikkea

Välillä törmään hämmentävään ilmiöön, jossa työnantaja tiedustelee työajan tapaturmavakuutuksen korvausperusteista ja henkilönsuojainten käytöstä vahingon yhteydessä. Sain kerran esimerkiksi sähköpostiviestin, jossa kysyttiin, korvaako työajan tapaturmavakuutus liukastumistilanteen, jossa työntekijä satuttaa itsensä varusteissa, jotka näyttävät kunnollisilta, mutta eivät sitä ole. Kyse oli turvakengistä, jotka olivat kolme vuotta vanhat ja pohjien pito-ominaisuus oli vuosien saatossa kadonnut. Tämän asian lisäksi kysyttiin vakuutusyhtiön kantaa siihen, kuinka usein turvakengät tulisi uusia, kun lainsäädännöstä ei löydy sille suoraa määräystä.

Tämän kaltaiset kysymykset ovat hiukan huolestuttavia. Niistä saattaa syntyä sellainen kuva, että ymmärtääköhän kysyjä nyt ollenkaan työturvallisuuslainsäädännön tarkoitusta ja työnantajan työturvallisuusvastuuta. Haetaanko kysymyksellä vakuutusyhtiöltä ns. lupaa olla investoimatta työntekijöiden turvallisuuden parantamiseen varusteiden muodossa?

Periaatteessa kenkien kunnolla ei ole väliä korvattavuuden kannalta. Asiaa tulisi ajatella ennemminkin työnantajan huolehtimisvelvoitteen kannalta ja työntekijälle aiheutuneen kärsimyksen, ohimenevän tai pahimmillaan pysyvän haitan sekä tapaturmakustannusten näkökulmasta.

Työturvallisuuslainsäädännön näkövinkkelistä työnantajalla on vastuu selvittää ja tunnistaa työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Työnantajan tulee myös arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Lisäksi työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Esimerkiksi liukastumisvaaran yhteydessä näitä toimenpiteitä voivat olla piha-alueen kunnossapito sekä liikkuessa käytettävät kengät, jotka estävät liukastumisen. Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa hankkimaan myös uuden henkilönsuojaimen vanhan tilalle varusteen esimerkiksi vanhetessa tai suojaustehon vähentyessä. Tuo edellinen teksti on muuten lainaus koulutusmateriaalistani, jota käytän Fennian yritysasiakkaiden esihenkilökaartien valmentamiseen.

Jos työpaikalla sattuu liukastumistapaturma, voi työntekijä pahimmillaan kuolla tai vammautua pysyvästi. Tällöin aivan varmasti myös työsuojeluviranomainen tutkii ja selvittää, mitä on tapahtunut. Jos viranomainen alkaa tutkinnan edetessä epäilemään työnantajan laiminlyöneen työturvallisuusvelvoitteitaan, käydään tähän liittyvä vastuukeskustelu oikeusteitse. Vastuun kohdentumisessa arvioidaan sitä, kenen tai keiden työnantajan edustajista olisi pitänyt toimia huolellisemmin ja kenen syyksi laiminlyönti on siten luettava.

Kustannusten näkökulmasta kannattaa myös muistaa, että työnantajalle muodostuu jokaisesta tapaturmasta välillisiä kustannuksia, joita vakuutus ei korvaa. Halvin ja vastuullisin tapa selviytyä esimerkiksi yllä mainitusta asiakkaan huolenaiheesta on hankkia uudet turvakengät.

Työnantaja on vastuussa työturvallisuudesta, mutta me kaikki vastaamme omasta turvallisuudestamme. Muistetaan siis jokainen olla tarkkaavaisia liikkuessamme ulkona ja huolehtia riittävistä varusteista nyt, kun liukkaat kelit kurittavat meitä kaikista ankarimmin.

Työnantajan lakisääteisistä työturvallisuusvastuista ja liukkauden hallinnasta voi käydä lukemassa lisää esimerkiksi Fennian Työturvallisuuspalveluiden tuottamalta Työturvallisuus-sivulta.

Aurinkoista kevään odotusta toivottaen,

Piia Kyllönen
Riskipäällikkö

Fennia