Peuraonnettomuuksia sattuu Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa yhä enemmän ja yhä aikaisemmin

Hirvieläinonnettomuuksien määrä on lisääntynyt joka vuosi, ja autoillessa on jo nyt syytä kiinnittää huomiota teillä kulkeviin hirvieläimiin. Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu tyypillisesti marraskuussa ja syynä ovat useimmiten valkohäntäpeurat. Loukkaantumisten määrä on sen sijaan laskenut viime vuosina.

Viime vuonna jo syyskuussa sattui yli 1 300 hirvieläinonnettomuutta, mikä on saman verran kuin muutama vuosi aiemmin lokakuussa. Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä. Eniten onnettomuuksia sattuu valkohäntäpeurojen kanssa.

Hirvieläinonnettomuudet loppuvuodesta 2017–2020 (Tilastokeskus)

Hirvieläinonnettomuuksien huippuaika on loka–marraskuussa, mutta onnettomuudet alkavat lisääntyä jo syyskuussa.

Kaikkiaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sattui yli 8 500 onnettomuutta, joista yli puolet valkohäntäpeurojen kanssa. Vaikka onnettomuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, loukkaantumiset ovat onneksi samalla vähentyneet joka vuosi viimeisen kahdeksan vuoden ajan.

Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhösen mukaan tämä voi johtua siitä, että isojen hirvien osuus onnettomuuksista vähenee jatkuvasti. Myös autojen turvavarustelu on kehittynyt ja koko kasvanut, jolloin autot ovat aiempaa turvallisempia.

– Hirvieläinten määrä on jatkuvasti lisääntynyt, joten loppuvuodesta saatetaan taas joutua uusiin ennätyslukemiin. Erityisesti syyskuusta marraskuuhun onnettomuuksien määrä on enimmäkseen kasvanut viime vuosina. Kasvua on erityisesti valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa tapahtuvissa onnettomuuksissa, kun taas hirvikolarit ovat vastaavasti laskussa. Tähän taas vaikuttaa suoraan se, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määräkin on jatkuvasti nousussa, erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, sanoo Pöyhönen.

Vaarallisinta aikaa hirvieläinonnettomuuksien kannalta on marraskuussa. Joulukuussa onnettomuudet laskevat selvästi alkusyksyn tasolle.

Pöyhösen mukaan syksyisin hirvieläinten kanssa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti keliolosuhteet. Ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä, tiet alkavat olla liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on töihin mentäessä vielä pimeää. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.

– Tulevan syksyn sääennusteita on vaikea tehdä, mutta varmaa on, että tiet ovat syksyllä jälleen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee. Kannattaa varata matkoihin enemmän aikaa ja vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle, esimerkiksi silloin, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.

Pöyhösen mukaan kelien muuttuessa syksyisemmiksi ja päivien lyhentyessä kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Liukkaat tiet tuovat lisäksi omat haasteensa. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa, ja niiden määrä on jatkuvasti kasvussa. Viime vuonna korvattiin yli 1 400 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli noin 4 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin noin 5,5 miljoonalla eurolla viime vuonna, Pöyhönen kertoo.

– Hirvieläinvakuutus korvaa vahingon, kun autolla törmätään hirvieläimeen. Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Pöyhönen lisää.

Vuoden 2021 alkupuolella pientä laskua onnettomuuksissa

Tämän vuoden alussa hirvieläinonnettomuudet olivat laskussa edellisvuoteen nähden. Tähän on Pöyhösen mukaan vaikuttanut kaksi asiaa.

– Hirvieläimet ovat keliherkkiä ja liikkuvat vähemmän lumisena aikana. Vuoden 2020 talvella ei juurikaan ollut lunta Etelä- ja Lounais-Suomessa, joten metsäkauriit ja valkohäntäpeurat pääsivät liikkumaan tavallista enemmän. Tämän vuoden alussa taas oli reippaammin lunta, jolloin eläimiäkin liikkui vähemmän.

Toinen syy on koronassa: vuoden 2020 keväällä alkanut koronapandemia on vähentänyt vielä tänäkin vuonna huomattavasti henkilöliikennettä, jolloin myös onnettomuuksia on sattunut vähemmän. Ennen koronaa vuoden 2020 alkuvuoden luvut olivat huomattavasti aiempia vuosia suurempia.

– Tulevan syksyn onnettomuusmääriä voi hieman vähentää se, että autoilu saattaa edelleen olla tavallista vähäisempää etätöiden osittain jatkuessa. Toisaalta syyslomat lokakuussa voivat edelleen painottua kotimaahan. Kun liikennemäärät kasvavat, myös onnettomuuksien määrä kasvaa, muutenkin kuin vain hirvieläinten kanssa.

Hirvieläinonnettomuudet alkuvuodesta 2017–2021 (Tilastokeskus)

Alkuvuodesta 2021 onnettomuudet laskivat edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2020 runsas onnettomuusmäärä saattoi osaltaan johtua lumettomasta talvesta, kun taas vuonna 2021 lunta oli enemmän ja korona vähensi liikennettä.

Onnettomuudet hirvien, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa kuukausittain vuonna 2020

Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu tyypillisesti marraskuussa ja syynä ovat useimmiten valkohäntäpeurat.

Mitä tehdä, kun onnettomuus sattuu omalle kohdalle?

Jos joudut hirvieläinonnettomuuteen tai ajat sellaisen kohdalle, varoita ensin muuta liikennettä. Huolehdi sitten loukkaantuneista, soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

– Onnettomuustilanteessa on erityisen tärkeää huolehtia, että vältetään lisävahingot. Varoituskolmio kannattaa asentaa parin sadan metrin päähän sille puolelle tietä ja laittaa autoon hätävilkut päälle.

Vinkit: näin vältät hirvieläinkolarit

• Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus vähenee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.
• Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi, ja riski kasvaa joka vuosi.
• Erityisesti valkohäntäpeurat liikkuvat loppuvuodesta, mutta muutkin hirvieläimet liikkuvat paljon syksyllä.
• Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Lisätietoja

Mikko Pöyhönen
Johtaja, ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalvelut
mikko.poyhonen@fennia.fi
Puh. 040 653 0950

Fennia – yrittämistä ja elämää varten

Vakuutus tarkoittaa valmistautumista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Me Fenniassa tarjoamme vahinko-, henki-, eläke- ja säästövakuuttamisen palveluita. Olemme aina täydellä sydämellä mahdollistamassa sitä, että sinä voit kokeilla ja yrittää. Kun sinä kehityt, me kehitymme mukana.