Monen yrityksen virkistyspäivät ajoittuvat keväälle – työnantaja, näin vältät tapaturmat

Virkistystapahtumat ovat työntekijöiden työmotivaation ja työssä viihtymisen kannalta tärkeitä tapahtumia. Positiivisista vaikutuksistaan huolimatta virkistystapahtumissa sattuu vuosittain satoja tapaturmia, joista moni olisi helposti vältettävissä.

Lämpenevät säät saavat monet työnantajat ajoittamaan työpaikan virkistys- tai työkykypäivät keväälle. Työyhteisöissä ja tiimeissä lähdetään päiväksi tai ainakin osaksi päivää rentoutumaan ja pitämään hauskaa tiimin kesken. Virkistyspäivät saattavat usein sisältää liikunnallisia aktiviteetteja, kuten erilaisten pelien tai lajien kokeilua.

Kun kyse on toisinaan vauhdikkaankin lajin ja hauskanpidon yhdistämisestä, ei aina muisteta keskittyä liikuntasuoritukseen. Moni virkistyspäivän tapaturma johtuu Fennian tilastojen mukaan liikunnan ja pelin tiimellyksessä sattuneesta kaatumisesta tai törmäyksestä esimerkiksi pallontavoittelutilanteessa.

Fennian riskienhallintapalveluista vastaava osastopäällikkö Petteri Sistonen pitää erilaisten virkistys- ja tykypäivien lisääntymistä kuitenkin pelkästään positiivisena asiana, kunhan turvallisuus otetaan huomioon päivän suunnittelussa.

– Onnistunut virkistystapahtuma maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos se lisää työntekijöiden jaksamista, hyvinvointia ja työssä viihtymistä. Tapaturmien välttämiseen liikunnan yhteydessä on olemassa melko helpot lääkkeet, sanoo Sistonen.

Vuosittain satoja tapaturmia, tyypillisimmin vääntymisiä

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan erilaisissa virkistys- ja työkykytapahtumissa sattuu keskimäärin yli 600 tapaturmaa vuosittain; näistä valtaosa virkistystapahtumissa. Touko-kesäkuu ja syyskuu ovat erityisen suosittua aikaa työntekijöiden virkistyspäivien järjestämisessä.

Fennian tapaturmatilastojen perusteella suuri osa virkistystapahtumien tapaturmista sattuu erilaisten liikunta-aktiviteettien parissa. Sistonen kehottaakin varautumaan tapahtumaan ennakkoon. Työnantajan kannattaa päivää ja sen aktiviteetteja suunnitellessaan ottaa huomioon työntekijöiden turvallisuus ja siten ennaltaehkäistä vahinkoja.

– Jos virkistyspäivään kuuluu liikuntaa, kannattaa tästä kertoa jo etukäteen. Useimmat vahingot sattuvat, kun osallistujilla ei ole riittäviä varusteita tai osaamista lajiin, tai vauhtia on osaamistasoon nähden liikaa, Olennaisinta on, että tapahtuma on suunniteltu huolellisesti ja aktiviteettien sopivuus osallistujille sekä turvallisuus on huomioitu, Sistonen muistuttaa.

Ennen liikunnallisia aktiviteetteja tulisi aina huolehtia kunnon lämmittelystä ja venyttelystä, jotta vältytään venähdyksiltä ja revähdyksiltä.

– Alkuvalmistelut ovat tärkeitä kaikille. Kokeneempikin liikkuja voi pelin tiimellyksessä loukkaantua, jos lähtee revittelemään. Etenkin vauhdikkaampien aktiviteettien yhteydessä on tärkeää muistaa päivän tarkoitus: pidetään hauskaa ja vietetään aikaa yhdessä kollegoiden kanssa. Tässä työnantaja voi vaikuttaa merkittävästi, millainen ilmapiiri aktiviteetissa on, Sistonen sanoo.

Virkistys- ja työkykytapahtumissa sattuneet tapaturmat 2018–2022

Virkistys- ja työkykytapahtumissa sattuu vuosittain satoja tapaturmia. Tapahtumien määrä ja niissä sattuvat tapaturmat vähenivät selvästi koronarajoitusten aikana, mutta viime vuosina on palattu koronaa edeltävälle tasolle. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Virkistys- ja työkykytapahtumissa sattuneet kuukausittain, vuosien 2016–2022 keskiarvo

Virkistys- ja työkykytapahtumissa sattuu tapaturmia erityisesti touko-kesäkuussa ja kesän jälkeen syyskuussa. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Työntekijän sairasloma voi tulla työnantajalle kalliiksi

Suurin osa virkistys- ja työkykytapahtumissa sattuvista tapaturmista johtavat lyhyisiin, enintään kolmen päivän poissaoloihin. Joka neljäs tapaturma vaatii kuitenkin pidemmän sairauspoissaolon, ja pahimmillaan työkyvyttömyys on kestänyt Sistosen mukaan viikkoja tai kuukausia.

Vaikka tapaturmasta kärsii aina eniten loukkaantunut työntekijä, voi tapaturma tulla myös työnantajalle kalliiksi.

– Työnantaja joutuu etsimään työntekijälle sijaista virkistyspäivän päätteeksi ja jos kyseessä on yrityksen avainhenkilö, voi tapaturma tulla hyvinkin kalliiksi. On laskettu, että työntekijän poissaolo maksaa yritykselle 400 euroa joka päivä, ja pahimmillaan yrityksen liiketoiminta voi häiriintyä, jos loukkaantuneelle työntekijälle ei esimerkiksi löydy sijaista.

Sistonen muistuttaa, ettei loukkaantumisia pidä liiaksi varoa eikä virkistyspäiviä hylätä.

– Tapaturmia sattuu myös työpaikalla ja vapaa-ajallakin, ja työhyvinvoinnin edistäminen jos mikä parantaa yrityksen toimintakykyä ja vähentää tapaturmariskiä. Hyvää riskienhallintaa onkin varautua erilaisiin liikuntamuotoihin hyvällä valmistelulla ja lämmittelyllä. Jos joukossa on aloittelijoita tai vähemmän liikkuvia yksilöitä, kannattaa heidän tasonsa ottaa huomioon, Sistonen vinkkaa.

Sistonen muistuttaa myös vakuuttamisen tärkeydestä. Jokainen työntekijä on vakuutettu työajallaan, mutta se kattaa vain osan riskistä.

– Työntekijöille kannattaa harkita vapaa-ajan kattavaa vakuutusta, jos sellaista ei vielä ole. Työntekijöiden lisäksi myös yrittäjän vakuutusturva kannattaa huolehtia kuntoon. Sattui tapaturma sitten omalla ajalla kotona, töissä tai työpaikan järjestämässä tilaisuudessa, tärkeintähän on saada loukkaantunut nopeasti oikean hoidon piiriin.