Kyrö Distilleryn kirkkaasta visiosta tislautui ruisviskiä, giniä ja käsidesiä

Suomessa moni idea on saanut alkunsa saunan lauteilla. Näin kävi myös Kyrö Distillery Companyn perustajille, kun he saunomisen lomassa maistelivat ruisviskiä ja ihmettelivät, miksei kukaan valmista sitä Suomessa. Oli aika muotoilla alalle täysin uudenlaista, pohjoisista arvoista ponnistavaa liiketoimintaa.

Viidelle viskejä harrastavalle ja hyvin erilaisista taustoista tulevalle kaverille syntyi vuonna 2012 saunan lauteilla vahva visio suomalaisesta ruisviskistä. Haaste oli, ettei heistä kenelläkään ollut tarkkaa tietoa viskin valmistuksesta, saati siihen liittyvästä bisneksestä.

Koska idea ruisviskin valmistuksesta tuntui saunomisen jälkeisenä päivänäkin vielä hyvältä, kaverukset lähtivät edistämään asiaa.

Liiketoiminnan muotoilu aloitettiin luomalla idean ympärille vahvat arvot. Näin on 10 vuoden aikana syntynyt kansainvälinen Kyrö Distillery Company. Sen palkittu tuotanto on laajentunut ruisviskistä muun muassa giniin, kermalikööriin ja long drink -juomiin – sekä brändättyyn käsidesiin.

Ruisviski, johon yhdistettiin huumori ja yhteisöllisyys

Kun ruisviski oli vasta pilkkeenä kyröläisten silmäkulmassa, sille ja yritykselle oli luotava kaverusten arvoihin pohjautuva brändi.

– Meidän piti ensin selvittää itsellemme, mitä arvoja ja millaista maailmaa haluamme edistää. Mitkä asiat tukevat liiketoimintaamme ja päätöksentekoa nyt ja tulevaisuudessa? Valitsimme huumorin, sosiaalisuuden ja rehellisen hifistelyn. Näiden varassa lähdimme kehittämään ruisviskin brändiä ja yritystämme, Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen kertoo.

Kyrö Distillery halusi alusta pitäen esitellä uudenlaista viskikulttuuria niin maun kuin kokemuksenkin puolesta. Siinä missä perinteinen viskikulttuuri on melko maskuliinista ja pohjautuu asioiden ja prosessien mystifiointiin, Lipiäinen kumppaneineen halusi ihan päinvastaista, avoimuutta ja luottamusta: näytetään auliisti, miten ja mistä raaka-aineista, millä periaatteilla sekä tavoilla juomia tehdään.

Elämyksellisyys, rehellisyys ja ihmiskeskeisyys ovat saaneet Lipiäisen mukaan kiitosta ympäri maailman, kohtasi Kyrön porukoita siten Isonkyrön tislaamossa tai Singaporen ginibaarissa.

– Hintapiste on meilläkin korkea, koska raaka-aineet ovat laadukkaat ja työ ihmisvetoista, mutta meillä luksuksesta viestiminen on päinvastaista kuin perinteisillä viskibrändeillä. Meidän ruisviskimme kuuluu yhdessä nautiskelun ja kokeilun kulttuuriin. Jos siitä ei saa nautintoa, sen voi hyvin sanoa ääneen, Lipiäinen lisää.

Ruisviskin pitkä kypsymisaika loi toisenkin tuotteen

Palataan vielä ruisviskin syntyyn ja Kyrön ensimmäiseen viskitisleeseen. Saunan lauteilla syntyneestä ideasta oli kulunut vuosi, kun Lipiäinen salakuljetti Isossakyrössä valmistettua ruistislettä Lontoon viskimessuille. Hän maistatti nestettä Buffalo Tracen päätislaajalla Drew Mayvillellä, joka totesi juoman ”todella kauniiksi”.

– Siitä tuli valtava henkinen buusti. Soitin saman tien Suomeen ja sanoin, että nyt pannut kuumaksi.

Viskin kypsyminen on pitkäjänteistä työtä, ja sykli pellosta pulloon vie 4–5 vuotta. Laskut pyörivät ja palkat olisi maksettava ennen kuin yhtäkään ruisviskipullotetta saadaan markkinoille. Tämän myös perustajat ymmärsivät ensimmäisten laskelmien myötä.

Tosiseikat vaativat liiketoiminnan muotoilua niin, että tuotannossa olisi myös tuote, joka valmistuisi ruisviskiä huomattavasti nopeammin. Syntyi Napue Gin.

Vaikka ruisviski ja gini ovat juomina erilaisia, ne on brändätty samoilla, Kyrön liiketoimintaan pohjautuvilla arvoilla. Napue Ginin nimi tulee Isonkyrön Napuen kylästä, jossa tislaamo sijaitsee, ja Kyrön fontti on saatu Napuen taistelun muistomerkistä.

Käsidesi pelasti lomautuksilta

Kyrön tuotanto on vuosien varrella laajentunut juomatuotteista tapahtumiin ja Helsingin sekä Berliinin toimipisteisiin. Sitten iski koronapandemia, joka sulki matkustajamyynnin, baarit ja ravintolat ympäri maailman. Nämä kanavat ovat Lipiäisen mukaan Kyrön kivijalka, joissa yhtiö on parhaimmillaan toteuttaessaan yhteisöllisyyttä.

Jälleen piti etsiä ratkaisuksi uusia, vielä testaamattomia ideoita.

Yhtiökumppanukset lähtivät miettimään, mitä he voisivat tehdä osaamisellaan, tiloillaan ja kalustollaan sekä mikä samalla auttaisi yhteisöä pandemiassa. Lopputulos oli jälkikäteen ajatellen jopa ilmeinen: käsidesi!

– Halusimme tässäkin toimia arvojemme mukaisesti. Aloimme ensin jakaa käsidesiä paikalliselle terveydenhuollolle veloituksetta. Myynnissä pistimme hinnan alas, ja yhtäkkiä kiinnostus olikin valtavaa. Peruimme lomautukset ja teimme töitä tuplavuoroissa, Lipiäinen kertoo.

Kyrön arvot läpäisevät koko toiminnan

Nyt Kyrö Distilleryn ensimmäisestä ruisviskitisleestä on 7 ja yhtiön perustamisesta noin 10 vuotta. Miten liiketoiminnan muotoilu on elänyt ja miten se näkyy jokapäiväisessä elämässä?

– Arvot ja periaatteet ovat pysyneet samoina. Matkan varrella on vain täsmentynyt, miten sovellamme niitä. Esimerkiksi yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta viestiminen saattaa olla erilaista Suomessa kuin esimerkiksi Saksassa, USA:ssa ja Japanissa. Meidän on täytynyt löytää tapa kertoa arvoistamme paikalliskulttuurin mukaisesti.

Kaiken kaikkiaan liiketoiminnan muotoilu on Kyrö Distilleryssä hyvin kokonaisvaltaista. Arvot ja toimintamalli on kirjattu yhtiön omaan kulttuurimanuaaliin.

– Vahvan taustatarinamme tulee tuntua arjessa ja jokapäiväisessä toiminnassa, oli kysymyksessä sitten asiakaskohtaaminen Isonkyrön tislaamossa tai uuden työntekijän rekrytointi.

Samaan aikaan on oltava kartalla asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Suomessa alkoholilainsäädäntö ei mahdollista esimerkiksi makutottumusten kyselyä. Sen sijaan Berliiniin toimipiste pystyy digimyynnin lomassa käymään dialogia asiakkaiden kanssa – niin Saksassa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa, UK:ssa kuin USA:ssa – ja samalla oppimaan heidän makutottumuksistaan.

Lipiäisen mukaan Kyrö Distilleryllä on aikomus pysytellä olemassa olevissa kategorioissa.

– Kehitämme erikoispullotteita, mutta pysymme tällä kaistalla. Kohta viskiä alkaa tulla markkinoille kunnolla, ja siinä riittää tekemistä, Lipiäinen summaa.

Kyrö Distillery Companyn Miika Lipiäisen vinkit aloitteleville yrittäjille

• ”Mieti, oletko yksinyrittäjä vai tiimipelaaja. Itselleni hyvä tiimi on hyvin olennaista, sillä en usko, että minusta olisi yksinyrittäjäksi.”
• ”Älä jää tuijottamaan pelkästään esimerkkejä siitä, miten vapaasti skaalautuvilla, digitaalisilla tuotteilla päästään miljardien arvostukseen. Myös Kyrön kaltaisella pitkäjänteisellä rakentamisella voi syntyä iloa pitkälle tulevaisuuteen. Se vain vaatii enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä.”
• ”Yritä löytää tasapaino innostuksen, työnteon ja levon välillä. Kannustan yritystä perustaessa miettimään, miten porukka jaksaa ja missä kohtaa ei enää kannata jättää yöunia tai omaa hyvinvoinnista huolehtimista väliin. Yrittäjyys ja perhe-elämä on mahdollista yhdistää.”

Teksti: Jaana Kalliokoski