Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Joakim Karske: Muotoilu on oikein hyödynnettynä merkittävin kilpailutekijä yrityksen menestykselle

Design Forum Finlandin toimitusjohtaja toivoo, että pian Suomi tunnetaan paitsi designin myös kokemuksen supervaltana.

Muotoilun käsite kaipaa laajentamista, sanoo Design Forum Finlandin (DFF:n) toimitusjohtaja Joakim Karske. Muotoilu nimittäin yhdistetään liian usein käsin tai teollisesti valmistettuihin fyysisiin esineisiin, vaikka käsite on paljon laajempi.

– Muotoilu on keskeinen keino aineettomaan arvonluontiin, asiakaslähtöisyyteen, muotoilun eri osa-alueisiin, asiakaskokemuksen tai brändien suunnitteluun, Karske listaa.

Muotoilun historia toki juontaa juurensa fyysisten esineiden muotoiluun. DFF:n pitkä historia alkaa vuodesta 1875, jolloin tuolloinen Suomen Taideteollisuusyhdistys perustettiin auttamaan suomalaista teollisuutta muotoilun keinoin.

– Ei silloin puhuttu kilpailukyvyn lisäämisestä, mutta yhdistyksen missiona on jo 145 vuotta ollut suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn lisääminen muotoilun keinoin, Karske sanoo.

Muotoilun kentällä pyörii Suomessa paljon pieniä toimijoita. Karske toivookin, että DFF pystyisi jatkossa toimimaan entistä paremmin muotoiluekosysteemin selkeyttäjän ja yhdistäjän roolissa.

DFF:n konkreettisina tehtävinä hän näkee erityisesti kolme asiaa: muotoilun käsitteen laajentamisen, brändiin ja asiakaskokemukseen liittyvän ymmärryksen lisäämisen sekä kestävään muotoiluun liittyvän tiedon levittämisen.

Asiakkaan ymmärtäminen keskiöön

Karskeen mukaan muotoilu on oikein hyödynnettynä merkittävin kilpailutekijä yrityksen menestykselle. Pohjimmiltaan muotoilussa on kyse halusta ymmärtää, mitä ongelmaa tai asiakkaan tarvetta ollaan oikeasti ratkaisemassa. Lähtökohtana on siis erittäin vahvasti asiakaslähtöisyys.

Asiakaskeskeisyyteen taas liittyy asiakaspolkuajattelu, jonka avulla voidaan tunnistaa asioinnin kannalta keskeiset haasteet tai kipupisteet ja toisaalta tähtihetket, jolloin asiakkaan odotukset halutaan ylittää ja jättää muistijälki.

Muotoilulla on keskeinen rooli myös brändin ja visuaalisen identiteetin luomisessa. Kuten sanasta muotoilu, myös sanasta brändi, ymmärretään usein vain murto-osa. Valtaosa suomalaisista yrityksistä kokee brändin olevan ainoastaan nimi, liikemerkki tai visuaalinen ilme.

– Brändi on johtamisen väline, joka oikein määriteltynä auttaa päätösten tekemisessä. Miten yritys viestii, millaisia tuotteita tai palveluita se suunnittelee, millaista asiakaskokemusta se tuottaa ja millaiset arvot ohjaavat sen käyttäytymistä, eli mitä yritys tekee tai jättää tekemättä?

Suomi tunnetaan maailmalla designistaan erityisesti tuotteiden, tekstiilien, vaatteiden ja arkkitehtuurin ansiosta. Palvelu- ja digitaalisen kokemuksen muotoilu lisääntyy Karskeen mukaan kiitettävästi.

–Toivottavasti meidät joku päivä tunnetaan myös kokemuksen supervaltana designin lisäksi.

Rahanarvoista muotoilua

Business design, eli liiketoiminnan muotoilu, keskittyy nimensä mukaisesti uusien liiketoimintamallien suunnitteluun.

7 miljardilla myydyn Woltin tapaiset onnistumiset ovat Karskeen mukaan loistava esimerkki uuden palvelun ja liiketoimintamallin rakentamisesta, jossa fyysinen ja digitaalinen asiakaskokemus kohtaavat hienolla tavalla.

Karske nostaa esille metsäkoneyhtiö Ponssen, jossa hänen mukaansa yhdistyy vahva brändi ja innovatiivinen muotoilu. Muotoilijalta vaatii empatiakykyä ja loppukäyttäjän asemaan asettumista, jotta hän ymmärtää, mitä ongelmaa ollaan oikeasti ratkomassa. Ponssen tapauksessa tuotemuotoilun keskiössä on käyttäjä, joka koneen hytissä istuu.

Digitaalisesta palvelumuotoilusta Karske nostaa esille Helsingin Seudun Liikenteen (HSL:n) sovelluksen, jossa sekalainen keitos erilaisia lippuja on saatu asiakkaan kannalta toimivaan muotoon.

Fennia Prizella muotoilu esiin

Yritysten on mahdollista nostaa omaa muotoiluosaamistaan esiin esimerkiksi osallistumalla erilaisiin kilpailuihin. Tällaisen mahdollisuuden tarjoaa vuonna 1990 alkunsa saanut muotoilukilpailu, joka tunnettiin ensin nimellä Pro Finnish Design. Vuodesta 2002 alkaen kilpailu on ollut nimeltään Fennia Prize.

DFF:n ja Fennian yhteistyö on jatkunut koko kilpailun historian ajan. Palkintoa jaetaan yrityksille, joiden toiminnassa muotoilu on keskeisessä roolissa kilpailutekijänä.

– Fennia Prize -palkitut yritykset toimivat loistavana esimerkkinä muotoilun avulla tuotettavasta aineettomasta arvosta brändin, asiakaskokemuksen, uuden liiketoimintamallin tai tarjoaman suunnittelussa, Karske kertoo.

Karskeen mukaan Fennia Prize on hieno tapa nostaa esille sitä, miten organisaatio tai yritys voi hyödyntää muotoilua eri tavoin. Palkitsemisperusteina on muotoilun onnistunut hyödyntäminen laaja-alaisesti tarjoamasta asiakaslähtöisyyteen, asiakaskokemukseen ja brändin rakentamiseen.

– Tässä ei palkita hyvin muotoiltua tuotetta tai palvelua, vaan muotoilun kokonaisvaltaista hyödyntämistä osana yrityksen liiketoimintaa. Kyse on siis kaikesta siitä, mistä yrityksen erottuvuus ja kilpailuetu muodostuu.

Teksti: Tuovi Mäkipere