YT198 Omaisuusvakuutusten yhteiset ehdot

Vakuutusehto YT198

Omaisuusvakuutusten yhteiset ehdot

Omaisuusvakuutusten yhteiset ehdot määrittelevät omaisuusvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen, omaisuusvakuutuksen tuote-ehdon (esimerkiksi palovakuutusehto), vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa.

1 Omaisuusvakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä määritelmiä ja keskeisiä käsitteitä

1.1 Vakuutuksen kohteet

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty omaisuus siten, kuin se on kohdissa 1.1.1 - 1.1.3 määritetty. Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole immateriaalioikeudet eikä sellainen omaisuus, johon vakuutuksenottaja ei omista laillisia käyttö- tai hallintaoikeuksia, kuten esimerkiksi tuoteväärennökset tai ilman tietokoneohjelmiston valmistajan tai valtuutetun jälleenmyyjän lupaa kopioidut ja haltuun saadut tietokoneohjelmat.

1.1.1 Irtain omaisuus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty irtain omaisuus. Irtain omaisuus koostuu vakuutuksenottajan toimintaan liittyvästä irtaimesta käyttöomaisuudesta, toimitilan rakennelmista ja asennuksista, vaihto-omaisuudesta, rahoista ja arvopapereista sekä vieraasta omaisuudesta.

Ajoneuvot, kulkuvälineet ja moottorityökoneet ovat irtaimena omaisuutena vakuutuksen kohteena vain, jos ne kuuluvat vakuutettuun vaihto-omaisuuteen tai jos kyseessä on vakuutuksenottajan irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluva, liikennevakuuttamisvelvollisuudesta vapautettu trukki, jota käytetään vain sisätiloissa.

Käyttöomaisuuteen kuuluvat muut ajoneuvot, kulkuvälineet ja moottorityökoneet on vakuutettava erikseen omina kohteinaan.

Vaihto-omaisuuteen kuuluvat ajoneuvot, kulkuvälineet ja moottorityökoneet on vakuutettava omana vaihto-omaisuuseränään.

1.1.1.1 Ajoneuvot

Ajoneuvoja ovat autot, moottoripyörät, moottorikelkat, perävaunut ja vastaavat moottorikäyttöiset tai vedettävät henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen tai nostamiseen tarkoitetut laitteet.

1.1.1.2 Kulkuvälineet

Kulkuvälineitä ovat veneet, proomut, alukset, ilma-alukset ja kauko-ohjattavat lennokit.

1.1.1.3 Moottorityökoneet

Moottorityökoneita ovat omalla konevoimalla kulkevat moottorikäyttöiset työkoneet.

1.1.1.4 Irtain käyttöomaisuus

Irtain käyttöomaisuus koostuu vakuutuksenottajan omistamista, vakuutettuun toimintaan liittyvistä koneista, laitteista, kalusteista ja muusta irtaimesta omaisuudesta, joka ei sisälly vaihto-omaisuuteen tai rakennukseen.

Ajoneuvot, kulkuvälineet ja moottorityökoneet eivät ole vakuutuksen kohteena lukuun ottamatta vakuutuksenottajan toimintaansa käyttämiä liikennevakuuttamisvelvollisuudesta vapautettuja trukkeja, joita käytetään vain sisätiloissa.

Vakuutuksen kohteena eivät ole

• elävät eläimet
• metsä, sato ja ulkona kasvavat kasvit
• mikrobit ja kasvualustat
• tiedot, tiedostot ja ohjelmat
• piirustukset ja arkistot
• mallit ja muotit
• yli 5 000 euron arvoiset jalokivet, jalometalli-, taide-, antiikki- ja arvoesineet
• rahat, arvopaperit ja maksuvälineet,

ellei näitä ole erikseen vakuutuskirjaan vakuutuksen kohteeksi merkitty.

Arvoesineeksi katsotaan esine, jonka arvo nousee tai sen odotetaan nousevan iän myötä.

1.1.1.5 Toimitilan rakennelmat ja asennukset

Toimitilan rakennelmilla ja asennuksilla tarkoitetaan vakuutuksenottajan toimitilaan tehtyjä rakennelmia ja asennuksia sekä toimitilaa rajoittavaan seinä- tai kattorakenteeseen kiinteästi asennettuja markiiseja, mainoskilpiä ja -teippauksia.

1.1.1.6 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus koostuu raaka-aineista, keskeneräisistä tuotteista ja myyntivarastosta sekä myyntitilille annetusta omaisuudesta. Myös vuokralle annettava omaisuus voidaan kirjata vaihto-omaisuudeksi.

Vakuutuksen kohteena eivät ole rakennus- tai toimenpideluvan edellyttämät rakennukset ja rakennelmat.

Vakuutuksen kohteena eivät ole

• elävät eläimet
• metsä, sato ja ulkona kasvavat kasvit
• pakkaamaton neste, höyry, kaasu, energia ja maa-aines
• mikrobit ja kasvualustat
• ajoneuvot, kulkuvälineet ja moottorityökoneet
• rahat, arvopaperit ja maksuvälineet,

ellei näitä ole erikseen vakuutuskirjaan vakuutuksen kohteeksi merkitty.

1.1.1.7 Rahat, arvopaperit ja maksuvälineet

Rahat, arvopaperit ja maksuvälineet ovat vakuutuksen kohteena vain, jos ne ovat erikseen vakuutuskirjaan vakuutuksen kohteeksi merkitty.

Vakuutuksen kohteena olevilla rahoilla, arvopapereilla ja maksuvälineillä tarkoitetaan käteistä rahaa, paperimuodossa olevia arvopapereita, käyttämättömiä postimerkkejä, kuponkeja, arvoseteleitä sekä muita aineellisia maksuvälineitä ja saamistositteita, joita voidaan käyttää ilman sähköistä apuvälinettä tai sovellusta. Tällaisia eivät ole esimerkiksi maksu-, luotto- ja arvokortit eivätkä sähköisessä muodossa olevia vaihdannan välineitä siirtävät tai tallentavat laitteet ja sovellukset.

Muun kuin vakuutuksenottajan omistamat rahat ovat vakuutuksen kohteena vain, jos tästä on erikseen sovittu ja tehty merkintä vakuutuskirjaan. Tällaisia ovat esimerkiksi arvokuljetusyrityksen hallussa olevat asiakkaiden rahat ja arvopaperit.

1.1.1.8 Vieras omaisuus

Vieras omaisuus koostuu käyttö- ja vaihto-omaisuudesta, joka liittyy vakuutetun toimintaan, mutta ei ole vakuutuksenottajan omaisuutta. Vierasta omaisuutta ovat muun muassa leasing-vuokrattu omaisuus, asiakkaiden omaisuus ja myyntitilille otettu omaisuus.

Vakuutuksen kohteena eivät ole rakennus- tai toimenpideluvan edellyttämät rakennukset ja rakennelmat.

Vakuutuksen kohteena eivät ole

• tiedot, tiedostot ja ohjelmat
• piirustukset ja arkistot
• mallit ja muotit

ellei näitä ole erikseen vakuutuskirjaan vakuutuksen kohteeksi merkitty tai kyseessä ole leasing-vuokrattu tai myyntitilillä oleva omaisuus.

Vakuutuksen kohteena eivät ole

• elävät eläimet
• metsä, sato ja ulkona kasvavat kasvit
• pakkaamaton neste, höyry, kaasu, energia ja maa-aines
• mikrobit ja kasvualustat
• ajoneuvot, kulkuvälineet ja moottorityökoneet
• rahat, arvopaperit ja maksuvälineet,
• yli 5 000 euron arvoiset jalokivet, jalometalli-, taide-, antiikki- ja arvoesineet,

ellei näitä ole erikseen vakuutuskirjaan vakuutuksen kohteeksi merkitty.

1.1.2 Rakennus

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennus käsittää vakuutuksenottajan omistamat, kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet, pinnoitteet ja talotekniikan alkuperäisen tai koko rakennukseen jälkeenpäin uudistetun tasoisena.

Talotekniikkaan kuuluvat

• rakennuksen käyttöä palvelevat, kiinteästi asennetut sähköistys-, lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto-, vedenjakelu- ja viemäröinti-, sammutus-, valvonta-, hälytys-, tiedonsiirto-, ohjaus-, ja säätölaitteet, -laitteistot ja -koneet ja näihin kuuluvat johdot, kaapeloinnit, putket, kanavat ja säiliöt rakennuksessa ja tontilla sekä liittymäjohdot, -kaapeloinnit, -putket ja -kanavat yleiseen liittymään saakka. Rakennuksen ulkopuolella olevat johdot, kaapeloinnit, putket ja kanavat ovat vakuutuksen kohteena kuitenkin enintään 100 metrin matkalta rakennuksesta. Metrimääräinen rajoitus ei koske maalämpöjärjestelmän lämmönkeruuputkistoa
• rakennuksen käyttöä palvelevat hissit ja liukuportaat
• rakennuksessa harjoitettavaan liiketoimintaan käytettävien liike-, tuotanto- ja varastotilojen tavaraliikenteeseen tarkoitetut ulko-ovet.

Vakituiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa vakuutuksen kohteena olevaan talotekniikkaan kuuluvat myös asukkaiden yhteiskäytössä olevan pesutuvan pesukone, mankeli ja kuivain sekä asukkaiden yhteiskäytössä olevien kylmäsäilytystilojen jäähdytyslaitteistot ja asukkaiden yhteiskäytössä olevan saunan kiuas.

Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole

• rakennuksen osat, tilat ja muutokset, joiden rakentamista varten ei ole saatu asianmukaista rakennus- tai toimenpidelupaa tai josta tehtyä toimenpideilmoitusta ei ole hyväksytty
• yksinomaan rakennuksessa harjoitettavaa liike-, tuotanto-, harrastus- tai muuta vastaavaa toimintaa palvelevat koneet, laitteet, laitteistot, säiliöt, putkistot, johdot, rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet
• osakkeenomistajan, vuokralaisen tai rakennuksen muun käyttäjän hankkimat ja omistamat rakenteet ja varusteet, kuten parveke- ja erikoislasit, mainoskilvet ja -teipit, markiisit, antennit sekä valvonta- ja hälytyslaitteet
• rakennustaide, kuten patsaat, veistokset, reliefit sekä seinä- ja kattomaalaukset
• rakennuksen perusanturoiden alapuolella olevat rakenteet, kuten paalutukset ja kevennysperustukset
• ulkona tai lämpöeristämättömissä tiloissa sijaitsevien tasojen tai kulkuväylien sulana pitämiseen käytettävät laitteet ja laitteistot ja näihin kuuluvat johdot, kaapeloinnit, putket, kanavat ja säiliöt
• lämmöntuotantolaitteet, joiden teho on yli 1 MW tai jotka palvelevat muitakin kuin tämän vakuutuksen kohteena olevia rakennuksia
• pakastamorakennusten ja kylmäsäilytysrakennusten kylmälaitteet ja -aineet.

1.1.2.1 Tontilla sijaitsevat, tavanomaiset rakennelmat ja rakennuksen ylläpitoon liittyvä omaisuus

Rakennuksen lisäksi vakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan omistamat

• rakennuksen tontilla sijaitsevat kiinteästi asennetut aidat ja portit sekä kiinteästi perustetut tavanomaiset rakennelmat yhteensä enintään 10 000 euroon saakka. Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole rantarakennelmat eivätkä laiturit
• rakennuksen tontilla sijaitsevat enintään 20 m²:n suuruiset auto-, jäte- ja muut katokset
• yksinomaan rakennuksen ja sen piha-alueen hoitoon käytettävät, tavanomaiset työkalut ja enintään 5 kW:n tehoiset työkoneet polttoaineineen. Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole veneet, proomut, alukset, ilma-alukset ja lennokit
• rakennuksen lämmitykseen käytettävät polttoaineet enintään 10 000 euroon saakka
• yksityistalouksien vakituiseen asumiseen liittyvät, yhteiseen käyttöön tarkoitetut laitteet ja kalusto, kuten esimerkiksi asuinkerrostalon asukkaiden yhteiskäytössä olevan harrastetilan kalusto.

1.1.2.2 Maapohja, piha-alueen pintarakenteet ja istutukset

Rakennuksen lisäksi vakuutuksen kohteena ovat rakennuksen maapohja, piha-alueen pintarakenteet ja piha-alueella olevat istutukset 10 % määrään saakka samassa vakuutuspaikassa vakuutuksen kohteena olevien rakennusten vakuutusmäärästä laskettuna, kuitenkin yhteensä enintään 10 000 euroa. Jos rakennuksella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää, maapohja, piha-alueen pintarakenteet ja piha-alueella olevat istutukset ovat vakuutuksen kohteena yhteensä enintään 20 euroa/m³ samassa vakuutuspaikassa vakuutuksen kohteena olevien rakennusten tilavuudesta laskettuna, kuitenkin yhteensä enintään 10 000 euroa.

Maapohjalle ja piha-alueen pintarakenteille aiheutuneen vahingon korvauksen edellytyksenä on, että näille aiheutunut vahinko on ollut välitön ja väistämätön seuraus rakennukselle (rakennuksen rakenteet, kalusteet, pinnoitteet ja talotekniikka) aiheutuneesta korvattavasta esinevahingosta.

1.1.3 Tunnuslukujen perusteella vakuutetut kohteet

1.1.3.1 Tunnuslukujen perusteella vakuutettu irtain omaisuus

Jos irtain omaisuus on vakuutettu Fennialle ilmoitettavien tunnuslukujen perusteella, vakuutuksen kohteena on irtain omaisuus siten, kuin se on kohdissa 1.1.1 ja 1.3 määritetty.

Kohdasta 1.1.1 poiketen tunnuslukuihin perustuvassa irtaimen omaisuuden vakuutuksessa seuraavat omaisuuserät ovat ilman eri mainintaa vakuutuksen kohteena seuraavin enimmäiskorvausmäärin sekä säilytystapa- ja voimassaoloaluerajoituksin:

• toimitilan rakennelmat ja asennukset: yhteensä enintään 10 000 euroa vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa
• irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvat tiedot, tiedostot, ohjelmat, piirustukset, arkistot, mallit ja muotit: yhteensä enintään 10 000 euroa vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa
• irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvat jalokivet, jalometalli-, arvo-, taide- ja antiikkiesineet: yhteensä enintään 10 000 euroa vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa. Yksittäisen esineen osalta korvauksen määrä on kuitenkin enintään 5 000 euroa.
• vakuutuksenottajan omistamat rahat, arvopaperit ja maksuvälineet: ryöstön varalta yhteensä enintään 10 000 euroa vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa tai tällaisen vakuutuspaikan ja rahalaitoksen välisen kuljetuksen aikana
• vakuutuksenottajan omistamat rahat, arvopaperit ja maksuvälineet: murron ja palon varalta vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa säilytystavasta riippuen seuraavasti:
  • lukituissa, lattiaan tai seinään valmistajan ohjeen mukaisesti kiinnitetyissä, standardin EN 1143 mukaan vähintään luokkaan 2 testatuissa kassakaapeissa yhteensä enintään 10 000 euroa
  • lukituissa, lattiaan pulttaamalla kiinnitetyissä kassa- ja paloturvakaapeissa yhteensä enintään 5 000 euroa
  • lukitussa, rahojen säilyttämiseen tarkoitetussa tilassa tai kaapissa, ei kuitenkaan kassakoneessa, yhteensä enintään 2 000 euroa
• asiakkaiden omaisuus: kohdassa 1.1.1.8 mainituin rajauksin yhteensä enintään 10 000 euroa vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa edellyttäen, että vakuutuksenottaja on vastuussa omaisuudesta ja että korvausta ei voi saada muun vakuutuksen tai sitoumuksen perusteella
• lainattu tai vuokrattu omaisuus: kohdassa 1.1.1.8 mainituin rajauksin yhteensä enintään 10 000 euroa vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa edellyttäen, että vakuutuksenottaja on vastuussa omaisuudesta ja että korvausta ei voi saada muun vakuutuksen tai sitoumuksen perusteella
• vakuutuksenottajan palveluksessa olevien työntekijöiden vaatteet ja henkilökohtaiset käyttöesineet: yhteensä enintään 1 000 euroa työntekijää kohti vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa edellyttäen, että korvausta ei voi saada muun vakuutuksen tai sitoumuksen perusteella. Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole rahat, arvopaperit, maksuvälineet, jalokivet, jalometalli-, taide-, antiikki- ja arvoesineet.

Edellä mainitut omaisuuserät voidaan vakuuttaa erikseen siten, että niillä on euromääräinen vakuutusmäärä. Tällöin vakuutusmäärän pitää vastata kyseisen omaisuuserän koko vakuutusarvoa.

Fennialle ilmoitettavia tunnuslukuja ovat esimerkiksi vakuutuksenottajan käytössä olevien toimitilojen pinta-ala, vakuutetun toiminnan liikevaihto ja työntekijämäärä.

Vakuutuksenottajan käytössä olevien toimitilojen pinta-alaksi pitää ilmoittaa RT-kortin 12-10277 tai sen korvanneen RT-kortin 12-11055 (SFS 5139:2011) mukaisesti laskettu huoneistoala.

Liikevaihdoksi pitää ilmoittaa viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihto. Jos tilikauden pituus ei ole ollut 12 kuukautta, pitää Fennialle ilmoittaa määrä, joka vastaa 12 kuukauden ajanjaksoa. Alkavan liiketoiminnan osalta pitää ilmoittaa liikevaihdon budjetoitu määrä.

Työntekijämääräksi pitää ilmoittaa määrä, joka vastaa viimeksi päättyneellä tilikaudella vakuutuksenottajan palveluksessa olleiden omien ja vuokrattujen kokoaikaisten työntekijöiden määrää keskimäärin. Työntekijämäärää laskettaessa osa-aikaisten työntekijöiden tekemä työ muunnetaan kokoaikaisiksi työntekijöiksi jakamalla viikkotyötunnit neljälläkymmenellä. Alkavan liiketoiminnan osalta pitää ilmoittaa työntekijöiden budjetoitu määrä. Työntekijämäärään pitää sisällyttää myös yrittäjät.

1.1.3.2 Tunnuslukujen perusteella vakuutettu rakennus

Jos rakennus on vakuutettu Fennialle ilmoitettavien tunnuslukujen perusteella, vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus siten, kuin se on kohdissa 1.1.2 ja 1.3 määritetty.

Fennialle ilmoitettavia tunnuslukuja ovat esimerkiksi rakennuksen tilavuus ja pinta-ala.

Rakennuksen tilavuudeksi pitää ilmoittaa RT-kortin 120.12 tai sen korvanneen RT-kortin tai standardin SFS-EN 15221-6 mukaisesti laskettu rakennuksen tilavuus. Jos katoksessa tai vastaavassa rakennuksessa ei ole kaikkia ulkoseiniä, tilavuus lasketaan ulkomittojen mukaan.

Rakennuksen pinta-alaksi pitää ilmoittaa RT-kortin 12-10277 tai sen korvanneen RT-kortin 12-11055 (SFS 5139:2011) mukaisesti laskettu rakennuksen bruttoala. Jos katoksessa tai vastaavassa rakennuksessa ei ole kaikkia ulkoseiniä, bruttoala lasketaan ulkomittojen mukaan.

1.2 Vakuutusmäärä

Vakuutusmäärä on vakuutuskirjaan merkitty rahamäärä, joka perustuu vakuutuksenottajan ilmoittamaan omaisuuden jälleenhankinta-arvoon, käypään arvoon tai sovittuun arvoon (ensivastuuvakuutus) sen mukaan kuin vakuutuskirjaan on merkitty. Vakuutusmäärän peruste ilmoitetaan vakuutuskirjassa.

Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste. Vakuutusmäärä ei ole vahingon määrän tai sen arvioimisen peruste.

Vakuutuksenottajan on omaisuuden vakuutusmäärää määrittäessään otettava huomioon myös

• verotuksesta annetut säädökset (esimerkiksi arvonlisävero ja valmistevero)
• omaisuuden korjaamiseen ja uudelleen hankkimiseen liittyvät kuljetus- ja asennuskustannukset
• korjauskelvottomaksi vahingoittuneen omaisuuden purku-, raivaus- ja hävityskulut kuljetus- ja käsittelykustannuksineen.

1.2.1 Vakuutusmäärän indeksisidonnaisuus

Vakuutusmäärää tarkistetaan vakuutukseen liitetyn indeksiehdon mukaisesti. Indeksi kuvaa Suomessa tapahtuvia hinta- ja kustannustason muutoksia.

1.2.2 Irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit

Jos irtaimen käyttöomaisuuden euromääräinen vakuutusmäärä on vakuutuskauden alussa ilmoitettu siten, että se vastaa vakuutuksen kohteena olevan irtaimen käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvoa, vakuutus kattaa saman vakuutuskauden aikana tehdyt, vastaavanlaisen irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit 20 %:n määrään saakka vakuutetun irtaimen käyttöomaisuuden vakuutusmäärästä, kuitenkin enintään 200 000 euroa. Investoinnin vakuutusturva on voimassa saman vakuutuskauden loppuun.

Ellei irtaimen käyttöomaisuuden investoinnista ilmoiteta Fennialle ja sovita sen vakuuttamisesta, investoinnin vakuutusturvan laajuus on palo-, räjähdys-, murto-, vesijohtovuoto- ja vuotovakuutus. Jos vakuutuksenottajan koko irtain käyttöomaisuus on vakuutettu edellä mainittua laajemmalla vakuutusturvalla, sovelletaan tätä vakuutusturvaa myös investointiin.

Investoinnin vakuutusturva ei kata

• rakennus- tai toimenpideluvan edellyttämiä rakennuksia ja rakennelmia
• ajoneuvoja, kulkuvälineitä ja moottorityökoneita
• eläviä eläimiä
• metsää, satoa ja ulkona kasvavia kasveja
• mikrobeja ja kasvualustoja
• tietoja, tiedostoja ja ohjelmia
• piirustuksia ja arkistoja
• malleja ja muotteja
• jalokiviä, jalometalli-, taide-, antiikki- ja arvoesineitä
• rahoja, arvopapereita ja maksuvälineitä,

vaikka ne olisi erikseen vakuutuskirjaan vakuutuksen kohteeksi merkitty.

1.3 Vakuutusarvo

Omaisuuden vakuutusarvoa käytetään vahingon ja korvauksen määrää laskettaessa. Vakuutusarvo on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, kun omaisuuden päivänarvo on vähintään 50 % omaisuuden jälleenhankinta-arvosta. Vakuutusarvo on omaisuuden päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 % omaisuuden jälleenhankinta-arvosta.

1.4 Jälleenhankinta-arvo

Omaisuuden jälleenhankinta-arvo on rahamäärä, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai ominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseksi samalle paikalle. Jälleenhankinta-arvo sisältää myös omaisuuden korjaamiseen ja uudelleen hankkimiseen liittyvät kuljetus- ja asennuskustannukset sekä korjauskelvottomaksi vahingoittuneen omaisuuden purku-, raivaus- ja hävityskulut sekä niihin liittyvät kuljetus- ja käsittelykustannukset.

1.5 Päivänarvo

Omaisuuden päivänarvo on rahamäärä, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden arvon aleneminen ikääntymisen, käytön, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta.

1.6 Käypä arvo

Omaisuuden käypä arvo on arvonlisäveroton rahamäärä, joka olisi saatu, jos omaisuus olisi myyty normaaliehdoin välittömästi ennen vahinkoa. Käypään arvoon ei vaikuta omaisuudella vakuutuksenottajalle muutoin oleva käyttöarvo. Omaisuuden käyvällä arvolla ei tarkoiteta pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan hintaa, jonka usea ostaja olisi ollut valmis maksamaan. Omaisuuden käyväksi arvoksi lasketaan kuitenkin enintään omaisuuden jälleenhankinta-arvo.

1.7 Sovittu arvo (ensivastuuvakuutus)

Kun omaisuuden vakuutusmäärän perusteena on sovittu arvo, on kysymyksessä ensivastuuvakuutus. Ensivastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot normaalien, jälleenhankinta-arvoa, päivänarvoa ja käypää arvoa koskevien korvaussäännösten mukaisesti (ks. kohta 2.3). Ensivastuuvakuutukseen ei kuitenkaan sovelleta alivakuutussääntöä.

1.8 Jäännösarvo

Omaisuuden jäännösarvolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vahingon jälkeen. Jäännösarvo arvioidaan käyttämällä samoja perusteita kuin välittömästi ennen vahinkoa.

1.9 Ikävähennykset

Ikävähennykset ovat vahingon määrää laskettaessa huomioon otettavia, omaisuuden ikään tai käyttömäärään perustuvia vähennyksiä.

1.10 Omavastuu

Omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty tai vakuutusehdoissa erikseen määritetty osuus, joka vähennetään vahingon määrästä korvauksen määrää laskettaessa. Jos esinevahinko kohdistuu samanaikaisesti useisiin saman vakuutuksenottajan samalla sijaintipaikalla oleviin omaisuuskohteisiin, vähennetään vain suurin määritetty omavastuu.

1.11 Voimassaoloalue

Vakuutuksen voimassaoloalue on vakuutuskirjaan merkitty kiinteä vakuutuspaikka tai vakuutuskirjassa tai -ehdoissa erikseen määritetty muu alue. Vakuutuksesta korvataan vain voimassaoloalueella tapahtuneet vahingot. Vakuutus ei kuitenkaan ole voimassa kuljetuksen aikana. Vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa vakuutetun irtaimen omaisuuden osalta vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa laajuudessa, kun omaisuus on tilapäisesti siirretty EU- tai EFTA- maahan korjattavaksi, huollettavaksi tai asiakkaalle esiteltäväksi sekä näihin välittömästi liittyvien kuljetusten aikana. Yhdessä vakuutustapahtumassa korvauksen määrä on enintään 100 000 euroa. Tällainen vakuutus on voimassa kolme kuukautta siitä, kun omaisuutta aletaan siirtää vakuutuskirjaan merkitystä kiinteästä vakuutuspaikasta, ellei omaisuuden vakuutus ole päättynyt aikaisemmin muusta syystä. Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole

• ajoneuvot, kulkuvälineet ja moottorityökoneet
• elävät eläimet
• mikrobit ja kasvualustat
• tiedot, tiedostot ja ohjelmat
• piirustukset ja arkistot
• mallit ja muotit
• jalokivet, jalometalli-, taide-, antiikki- ja arvoesineet
• rahat, arvopaperit ja maksuvälineet.
• Muun kuin vakuutuksenottajan tai vakuutetun omaisuuden kuljetukset.

Riippumatta siitä, mitä vakuutuksen voimassaoloalueeksi on vakuutuskirjaan merkitty tai edellä on mainittu,

• vakuutus ei ole voimassa eikä siitä makseta mitään korvauksia Suomen ulkopuolisissa maissa siltä osin, kuin kyseisen maan lainsäädäntö edellyttää paikallista vakuuttamista paikallisessa vakuutusyhtiössä
• vakuutus ei ole voimassa eikä siitä makseta mitään korvauksia, jos vakuutusturvan myöntäminen tai korvausten maksaminen olisi vastoin Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselman tai Euroopan unionin, Yhdistyneen kuningaskunnan tai Amerikan yhdysvaltojen lakien tai määräysten mukaisia kauppa- tai taloudellisia pakotteita, kieltoja tai rajoituksia.

Vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa vakuutetun irtaimen omaisuuden osalta vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa laajuudessa kaikkialla Suomessa, kun omaisuus on tilapäisesti poissa kiinteästä vakuutuspaikasta. Yhdessä vakuutustapahtumassa korvauksen määrä on enintään 2 000 euroa. Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole

• elävät eläimet
• mikrobit ja kasvualustat
• jalokivet, jalometalli-, taide-, antiikki- ja arvoesineet
• rahat, arvopaperit ja maksuvälineet.

Tilapäiseksi poissaoloksi katsotaan enintään kolme kuukautta kestävä poissaolo kiinteästä vakuutuspaikasta. Tilapäiseksi poissaoloksi ei katsota työkalujen, kannettavien äänen- ja kuvantoistoja -käsittely-, tietojenkäsittely-, mittaus-, säätö- ja valolaitteiden ja vastaavan kannettavaksi tai jatkuvasti liikuteltavaksi suunnitellun omaisuuden toistuvaa käyttämistä tai säilyttämistä kiinteän vakuutuspaikan ulkopuolella. Nämä on vakuutettava erikseen muualla olevana omaisuutena.

1.12 Voimassaoloaika

Vakuutuksen voimassaoloaika on vakuutuskirjaan merkitty tai vakuutusehdoissa erikseen määritetty ajanjakso. Vakuutuksesta korvataan vain voimassaoloaikana tapahtuneet vahingot.

1.13 Alivakuutus

Omaisuus on alivakuutettu, jos Fennialle ilmoitettu omaisuuden vakuutusmäärä on omaisuuden vakuutusarvoa pienempi tai jos Fennialle ilmoitettu, vakuutuksen perusteena oleva tunnusluku on kyseisen tunnusluvun todellista arvoa pienempi. Tällöin vakuutuksesta korvataan vain niin suuri osa omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä kuin Fennialle ilmoitetun vakuutusmäärän ja vakuutusarvon välinen suhde osoittaa tai Fennialle ilmoitetun tunnusluvun ja sen todellisen arvon välinen suhde osoittaa. Jos edellä tarkoitettuna tunnuslukuna on työntekijämäärä, alivakuutusta ei sovelleta, jos Fennialle ilmoitettu työntekijämäärä eroaa todellisesta työntekijämäärästä vain yhdellä henkilöllä.

1.14 Ylivakuutus

Omaisuus on ylivakuutettu, jos Fennialle ilmoitettu omaisuuden vakuutusmäärä on omaisuuden vakuutusarvoa suurempi tai, jos Fennialle ilmoitettu, vakuutuksen perusteena oleva tunnusluku on kyseisen tunnusluvun todellista arvoa suurempi. Tällöin korvauksen määrää laskettaessa on perusteena kohdan 2 mukaisesti laskettu vahingon todellinen määrä.

2 Vahingon määrä

Vahingon määrä lasketaan kohdissa 2.1 - 2.3 olevien säännösten mukaisesti. Vakuutuskohtaisesti on voitu antaa muita säännöksiä vahingon määrän laskemiseksi. Tällainen säännös voi olla esimerkiksi vahingon määrään laskettavien rahojen ja arvopapereiden enimmäismäärä niiden säilytys- ja kuljetustavan mukaan.

Omaisuuden vahingon määrään ei lasketa vakuutetun kateosuutta. Omaisuusvahingon suoranaisena seurauksena aiheutuneita katemenetyksiä voidaan vakuuttaa keskeytysvakuutuksella.

2.1 Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan

Jos omaisuuden päivänarvo välittömästi ennen vahinkoa on vähintään 50 % omaisuuden jälleenhankinta-arvosta, vahingon määrä lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallitsevan hintatason mukaisesti.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo. Korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään edullisimmaksi todetun vaihtoehdon mukaan.

Jos omaisuus on menetetty kokonaan tai se on vahingoittunut korjauskelvottomaksi, vahingon määrä on kustannukset, jotka aiheutuvat samanlaisen tai ominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimisesta samalle paikalle, kuitenkin enintään omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo.

Rakennus- ja korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään enintään sen määräisinä, kuin ne syntyisivät Suomessa yleisiä rakennus- ja korjaustekniikoita sekä Suomessa yleisesti saatavilla olevia rakennus- ja varaosia sekä tarvikkeita käyttäen.

Jälleenhankinta-arvon mukaista vahingon määrää laskettaessa otetaan lisäksi huomioon kohdat 2.1.1 - 2.1.15.

2.1.1 Verosäädösten vaikutus vahingon määrään

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verosta annetut säädökset. Tällaisia ovat esimerkiksi arvonlisäverolaki ja valmisteverolaki sekä vastaavat, Suomen ulkopuolella sovellettavat säädökset.

Jos vakuutettu olisi oikeutettu tekemään omaisuuden korjaamiseen tai jälleenhankintaan liittyvästä tavarasta tai palvelusta arvonlisäverovähennyksen tai olisi oikeutettu veron palautukseen, tätä arvonlisäveroa ei lasketa vahingon määrään riippumatta siitä, onko korjaus tai jälleenhankinta tehty tai kuka tavaran tai palvelun on tilannut tai maksanut. Vakuutetun pitää toimittaa Fennialle selvitys siitä, voiko hän vähentää Suomen ulkopuolella sovellettavan, arvonlisäveroa vastaavan veron. Jos tällaista selvitystä ei ole toimitettu, vahingon määrä lasketaan aina verottomana.

2.1.2 Rakentamismääräysten muutoksen vaikutus rakennuksen vahingon määrään

Jälleenhankinta-arvon mukaista rakennuksen vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon lisäkustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että tuhoutunut, olemassa ollut rakenne korjataan vastaamaan korjaushetken rakentamismääräysten vähimmäisvaatimuksia. Näistä pakottavista rakentamismääräyksistä aiheutuneita, toteutuneita lisäkustannuksia lasketaan vahingon määrään enintään 5 % vahingoittuneen rakennuksen vakuutusmäärästä laskettuna. Vahingon määräksi lasketaan kuitenkin enintään rakennuksen euromääräinen vakuutusmäärä.

Jos rakennuksella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää, pakottavista rakentamismääräyksistä aiheutuneita, toteutuneita lisäkustannuksia otetaan huomioon enintään 20 euroa/m3 vahingoittuneen rakennuksen tilavuudesta laskettuna. Vahingon määräksi lasketaan kuitenkin enintään rakennuksen vakuutusarvo.

2.1.3 Rakennuksen piha-alueella olevien istutusten vahingon määrä

Rakennuksen piha alueella olevien istutusten vahingon määrä on Suomesta yleisesti saatavien taimien hankinta- ja istutuskustannukset.

2.1.4 Laitteistojen ja järjestelmien vahingon määrä

Jos laitteisto tai järjestelmä vahingoittuu osittain, vahingon määrään lasketaan vain vahingoittuneen, korjauskelpoisen osan toteutuneet korjauskustannukset ja korjauskelvottomaksi vahingoittuneen osan toteutuneet jälleenhankintakustannukset. Vahingon määrään ei lasketa koko laitteiston tai järjestelmän käyttökelpoisuuden tai arvon menetystä eikä laitteiston tai järjestelmän vahingoittumatonta osaa riippumatta siitä, korjataanko laitteisto tai järjestelmä toimintakuntoiseksi vai ei.

Tätä ehtokohtaa noudatetaan myös siinä tapauksessa. että laitteiston tai järjestelmän korjaamiseen tarvittavaa uutta tai käytettyä osaa ei ole enää saatavilla.

2.1.5 Ajoneuvojen, kulkuvälineiden ja moottorityökoneiden vahingon määrä

Jos ajoneuvo, kulkuväline tai moottorityökone korjataan, vahingon määrä on korjauskustannusten määrä, kuitenkin enintään vahinkohetken käypä arvo. Korjauskustannukset lasketaan vahingon määrään edullisimmaksi todetun vaihtoehdon mukaan.

Jos ajoneuvoa, kulkuvälinettä tai moottorityökonetta ei korjata, vahingon määrä on käyvän arvon ja jäännösarvon erotus.

Jos omaisuusvakuutuksen tuote-ehdossa (esimerkiksi rikkovakuutusehto) on määritetty ajoneuvoa, kulkuvälinettä tai moottorityökonetta koskeva ikävähennys, vahingon määrä lasketaan ikävähennyssäännöksen mukaisesti.

2.1.6 Mallien, muottien, arkistomateriaalin ja arvopapereiden vahingon määrä

Mallien ja muottien sekä paperimuodossa olevien piirustusten, karttojen ja arkistojen osalta vahingon määrään lasketaan vain kustannukset, jotka ovat aiheutuneet vahingoittuneen omaisuuden korjaamisesta tai tuhoutuneen omaisuuden jälleen hankkimisesta. Edellytyksenä on, että korjaaminen tai jälleenhankinta on tehty kahden vuoden kuluessa esinevahingon sattumisesta.

Kuoletuskelpoisten arvopapereiden osalta vahingon määrään lasketaan vain toteutuneet kuoletuskustannukset.

2.1.7 Atk-tietojen, -tiedostojen ja -ohjelmien vahingon määrä

Atk-tietojen, -tiedostojen ja -ohjelmien vahingon määrään lasketaan vain toteutuneita kustannuksia. Kustannukset lasketaan vahingon määrään enintään sen määräisinä, kuin ne syntyisivät, jos tietojen, tiedostojen ja ohjelmien varmistus ja varmistusten säilytys olisi tehty vähintään Fennian suojeluohjeessa määritetyllä tai Fennian muutoin edellyttämällä tavalla. Tämä ehtokohta on poiketen vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 31 §:stä vahingon määrää koskeva rajoitus, ei suojeluohje.

Atk-tietojen ja -tiedostojen vahingon määrä on varmistusten palautuskustannukset ja menetettyjen tietojen syöttökustannukset. Menetettyjen tietojen syöttökustannuksia lasketaan vahingon määrään enintään esinevahinkoa edeltäneen seitsemän vuorokauden aikana toteutuneiden syöttökustannusten määrä.

Atk-ohjelmien vahingon määrä on ohjelmien palautus- ja uudelleenluontikustannukset sekä hankinta-, asennus-, räätälöinti- ja testauskustannukset.

2.1.8 Taide- ja antiikkiesineiden ja kokoelmien vahingon määrä

Vahingoittuneiden taide- ja antiikkiesineiden osalta vahingon määrään lasketaan korjauskustannukset, kuitenkin enintään vahinkohetken käypä arvo. Kokonaan tuhoutuneiden tai menetettyjen taide- ja antiikkiesineiden osalta vahingon määräksi lasketaan vahinkohetken käypä arvo.

Jos vahingon kohteena oleva omaisuus kuuluu kokoelmaan, vahingon määrään ei lasketa kokoelman arvon menetystä eikä kokoelman vahingoittumatonta osaa. Vahingon määrä arvioidaan kunkin esineen osalta erikseen.

2.1.9 Leasing-vuokratun omaisuuden vahingon määrä

Leasing-vuokratun omaisuuden vahingon määrä on enintään leasing sopimuksen perusteella jäljellä oleva rahoitusyhtiön saatava lisättynä omaisuudelle leasing-sopimuksessa määritetyllä jäännösarvolla sopimuskauden päättyessä.

2.1.10 Vahingon selvittämiskustannukset

Vahingon määrään ei lasketa vahingon selvittämisestä aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi käytettyä työaikaa, ansionmenetystä tai tietoliikenne-, majoitus- ja matkakuluja.

2.1.11 Jouduttamiskustannukset

Vahingon määrään lasketaan normaalit työ- ja hankintakustannukset. Vahingon määrään ei lasketa yli- ja pyhätyökustannuksia eikä muita vastaavia jouduttamiskustannuksia.

2.1.12 Korjaus-, kunnossapito-, huolto- ja parannustyöt

Vahingon määrään ei lasketa kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet

• tilapäiskorjauksista, kunnossapito-, huolto- ja säätötoimenpiteistä
• laadun tai teknisen tason parantamisesta
• alun perin virheellisesti tai puutteellisesti tehdyn rakenteen, koneen, laitteen, laitteiston tai järjestelmän korjaamisesta määräysten, -ohjeiden, rakennusluvan tai hyvän rakentamistavan mukaiseksi
• vahingoittuneen omaisuuden puutteellisen tai epäonnistuneen korjauksen uusimisesta tai parantamisesta.

Toimintahäiriön poistamisesta aiheutuneet kustannukset lasketaan vahingon määrään vain, jos toimintahäiriö on ollut välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta rikkoutumisvahingosta.

2.1.13 Mikrobitutkimukset

Vahingon määrään ei lasketa kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet mikrobi-, home- tai muista vastaavista tutkimuksista.

2.1.14 Jäännösarvon vaikutus vahingon määrään

Vahingon määrään ei lasketa omaisuuden jäännösarvoa riippumatta siitä, mitä vakuutettu tekee omaisuudella, jolla on vahingon jälkeen jäännösarvoa. Rakennuksen jäännösarvo lasketaan kuitenkin rakennuksen vahingon määrään siltä osin, kuin vakuutustapahtumassa säästyneitä rakennusosia ei lainsäädännön tai pakottavan viranomaismääräyksen vuoksi voida uudelleen hyödyntää.

2.1.15 Ikävähennysten vaikutus vahingon määrään

Vahingon määrää laskettaessa huomioon otettavat ikävähennykset on määritetty omaisuusvakuutusten tuote-ehdoissa (esimerkiksi vuoto- ja rikkovakuutusehto). Ikävähennys tehdään tuote-ehdoissa määritetyistä korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista.

2.2 Vahingon määrä päivänarvon mukaan

Jos omaisuuden päivänarvo on alle 50 % omaisuuden jälleenhankinta arvosta, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan.

Jos korjauskelpoista vahingoittunutta omaisuutta ei korjata tai korjauskelvottomaksi vahingoittuneen tai kokonaan menetetyn omaisuuden tilalle ei hankita samanlaista omaisuutta samaan käyttötarkoitukseen samalle sijaintipaikalle kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta, vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan, mutta vahingon määrä on kuitenkin enintään omaisuuden käypä arvo.

Päivänarvon mukaista vahingon määrää ei kuitenkaan sovelleta rikkoutumisvahingoissa, kun vahingon määrä lasketaan käyttämällä ikävähennystä, joka perustuu rikkoutuneen omaisuuden ikään tai käyttömäärään (Ks. kohta 2.1.5) tai kun vahingon määrä lasketaan käyvän arvon mukaan (Ks. kohdat 2.1.5 ja 2.1.8).

Päivänarvon mukainen vahingon määrä on niin suuri osa jälleenhankinta arvon mukaisesta vahingon määrästä kuin omaisuuden päivänarvo on omaisuuden jälleenhankinta-arvosta.

2.3 Vahingon määrä sovitun arvon (ensivastuuvakuutus) mukaan

Jos omaisuuden vakuutusmäärän perusteena on sovittu arvo (ensivastuuvakuutus), vahingon määrä lasketaan jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaista vahingon määrää koskevien säännösten (Ks. kohdat 2.1 ja 2.2) mukaisesti. Ensivastuuvakuutukseen ei kuitenkaan sovelleta alivakuutussääntöä.

3 Korvauksen määrä

Korvauksen määrä saadaan vähentämällä kohdan 2 mukaisesta vahingon määrästä omavastuu ja ottamalla huomioon mahdollinen alivakuutus kohdan 1.13 mukaisesti sekä suojeluohjeiden mahdollisen laiminlyönnin ja yleisten sopimusehtojen perusteella tehtävät korvauksen vähennykset mainitussa järjestyksessä.

Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty omaisuuden vakuutusmäärä. Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi tai jos kyseessä on Fennialle ilmoitettaviin tunnuslukuihin perustuva omaisuusvakuutus, Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on omaisuuden vakuutusarvo.

4 Korvauksen maksaminen

Fennia maksaa korvauksen, kun vakuutuksenottaja on selvittänyt, ettei omaisuutta ole kiinnitetty velan vakuudeksi tai kun kiinnityksen haltijat ovat antaneet Fennialle tiedot korvauksen maksamiseksi.

Ensiksi maksetaan korvaus, jonka määrä saadaan vähentämällä päivänarvon mukaisesta vahingon määrästä, mutta kuitenkin enintään omaisuuden käyvästä arvosta omavastuu ja ottamalla huomioon mahdollinen alivakuutus kohdan 1.13 mukaisesti sekä suojeluohjeiden mahdollisen laiminlyönnin ja yleisten sopimusehtojen perusteella tehtävät korvauksen vähennykset mainitussa järjestyksessä.

Jos omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta, mutta käypää arvoa suurempi, Fennia maksaa päivänarvoon ja käypään arvoon perustuvan korvauksen erotuksen, jos Fennia on kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta saanut selvityksen korjaus- tai jälleenhankintatoimenpiteistä ja siitä, että ensiksi maksettu korvaus on käytetty korjaamiseen tai jälleenhankintaan.

Jos omaisuuden päivänarvo on vähintään 50 % jälleenhankinta-arvosta, Fennia maksaa jälleenhankinta-arvoon ja käypään arvoon perustuvan korvauksen erotuksen, jos Fennia on kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta saanut selvityksen korjaus- tai jälleenhankintatoimenpiteistä ja siitä, että ensiksi maksettu korvaus on käytetty korjaamiseen tai jälleenhankintaan. Oikeus jälleenhankinta-arvon mukaiseen korvaukseen on vain sillä, joka oli vakuutettuna vakuutustapahtuman sattuessa. Oikeutta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Kolmannella osapuolella on oikeus vain päivänarvon mukaiseen korvaukseen.

Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen pakottavan määräyksen vuoksi, määräyksestä välittömästi aiheutuva viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan.

Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut omaisuuteen, johon voidaan vahvistaa kiinteistö- tai yrityskiinnitys, korvausta maksettaessa noudatetaan maakaaren ja yrityskiinnityslain määräyksiä.

Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut leasing-vuokrattuun omaisuuteen, korvaus maksetaan omaisuuden omistajalle.

5 Omaisuusvakuutusten yhteiset korvausrajoitukset

Omaisuusvakuutusten tuote-ehdoissa (esimerkiksi palovakuutusehto) mainittujen korvausrajoitusten lisäksi sovelletaan seuraavia korvausrajoituksia:

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa,

• joka on aiheutunut tiedoille, tiedostoille tai ohjelmille, ellei tietojenkäsittelylaite tai tietoväline ole vahingoittunut samassa yhteydessä
• josta joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Valmistajan tai maahantuojan mahdollinen ilmoitus takuun raukeamisesta vahingon seurauksena ei ole korvauksen maksamisen peruste
• kun vakuutettu on tavaran valmistaja tai myyjä ja vahinko kuuluu alalla käytettävän takuun piiriin
• joka korvataan kuluttajansuoja-, tuotevastuu-, liikennevakuutus-, sähkömarkkina-, sähköturvallisuuslain tai muun erityislain perusteella
• joka on aiheutunut sodan, kapinan, kansannousun tai muun vastaavan yhteiskuntajärjestystä horjuttavan tapahtuman aikana tai joka liittyy tällaiseen tapahtumaan
• joka on aiheutunut ydinvastuulaissa kuvatusta vahingosta riippumatta siitä missä ydinvahinko on tapahtunut.

6 Muita säännöksiä

6.1 Vahingosta ilmoittaminen ja vahingon tarkastaminen

Vahingosta on ilmoitettava Fennialle välittömästi, kun vahinko on havaittu. Fennialle on varattava mahdollisuus tarkastaa vahingoittunut omaisuus ennen sen hävittämistä, korjaamista tai jälleenhankintaa. Jos korjausten aloittaminen on liiketoiminnan keskeytyksen välttämiseksi tai muun lisävahingon syntymisen estämiseksi välttämätöntä, voidaan tällaiset korjaukset aloittaa, vaikka ilmoitusta Fennialle ei ole kyetty tehdä. Kaikki hävitettävä omaisuus on dokumentoitava niin, että hävitetyn omaisuuden laatu ja määrä voidaan todentaa luotettavasti. Fennialla on oikeus olla korvaamatta hävitetty omaisuus, jos edellä tarkoitettu dokumentointivaatimus on laiminlyöty.

6.2 Vahingon selvittämiseksi tarvittavat tiedot

Vakuutuksenottajan on toimitettava Fennian pyytämät, vahingon selvittämiseksi tarvittavat asiakirjat ja muut tiedot. Vakuutuksesta ei korvata tällaisista selvityksistä eikä niiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.

6.3 Korjausten ja jälleenhankinnan tilaaja

Vakuutetun pitää olla korjaustyön ja jälleenhankinnan tilaaja ja merkitty laskun maksajaksi.

6.4 Fennian oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus ja suorittaa korvaus

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus jää vakuutustapahtuman jälkeenkin omistajalleen. Fennialla on kuitenkin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa. Lunastettava omaisuus arvioidaan samojen perusteiden mukaan kuin vahingon määrä.

Fennialla on oikeus suorittaa korvaus:

• maksamalla edullisimmaksi todettu korjaus
• maksamalla edullisimmaksi todettu uudelleen rakentaminen tai jälleenhankinta
• maksamalla se rahana
• hankkimalla tilalle vastaava omaisuus.

6.5 Korvauksen takaisin maksaminen

Jos Fennia on maksanut korvauksen ottamatta huomioon omaisuuden jäännösarvoa tai omaisuutta, joka saadaan korvauksen maksamisen jälkeen takaisin, on vakuutettu velvollinen Fennian niin vaatiessa maksamaan saamansa korvauksen takaisin tai siirtämään tämän omaisuuden omistusoikeuden Fennialle. Jos omaisuutta saadaan takaisin, pitää vakuutuksenottajan ilmoittaa siitä Fennialle. Jos korvaus ei omavastuuosuutta lukuun ottamatta ole ollut täysimääräinen ja omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, on vakuutettu Fennian niin vaatiessa velvollinen siirtämään takaisinsaadun omaisuuden omistusoikeuden Fennialle korvausmäärään asti. Syntyneeseen yhteisomistussuhteeseen sovelletaan, mitä laissa yhteisomistussuhteesta on säädetty.

6.6 Vakuutuksen voimassaolo ja vakuutusmaksu vakuutustapahtuman jälkeen

Vakuutusmaksu oikeuttaa enintään omaisuuden vakuutusmäärän suuruiseen korvaukseen vakuutuskauden aikana. Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi tai jos kyseessä on Fennialle ilmoitettaviin tunnuslukuihin perustuva omaisuusvakuutus, vakuutusmaksu oikeuttaa enintään omaisuuden vakuutusarvon suuruiseen korvaukseen vakuutuskauden aikana. Fennia ei palauta vakuutusmaksua omaisuuden tuhoutumisen tai menettämisen jälkeen jäljellä olevalta vakuutuskaudelta. Fennialla on oikeus uuteen vakuutusmaksuun saman vakuutuskauden aikana jälleenhankitun omaisuuden jälleenhankkimisajankohdan ja vakuutuskauden päättymisen väliseltä ajalta. Vakuutus jatkuu kuitenkin ennallaan vakuutuskauden loppuun saakka, jos Fennia ei ilmoita mahdollisesta lisämaksusta tai muutoksista korvausprosessin aikana.