Keskeytysvakuutusten yhteiset ehdot

Vakuutusehto YT298

Keskeytysvakuutusten yhteiset ehdot

Keskeytysvakuutusten yhteiset ehdot määrittelevät keskeytysvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen, keskeytysvakuutuksen tuote-ehdon (esimerkiksi omaisuuskeskeytysvakuutusehto), vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa.

1 Keskeytysvakuutuksen tarkoitus

Keskeytysvakuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa vakuutuksenottajan toiminnan jatkuvuus, kun vakuutuksenottajan toiminta hidastuu tai pysähtyy omaisuudelle aiheutuneen vahingon vuoksi siten, että hidastuminen tai pysähtyminen ilmenee liikevaihdon ja katteen menetyksenä.

2 Keskeytysvakuuttamiseen ja keskeytysvahingon korvaamiseen liittyviä määritelmiä ja keskeisiä käsitteitä

2.1 Keskeytysvakuutettu liiketoiminta

Keskeytysvakuutetulla liiketoiminnalla tarkoitetaan vakuutuksenottajan harjoittamaa, vakuutuskirjaan merkittyä taloudellista toimintaa, jonka kirjanpitovelvollisuus on säädetty Kirjanpitolaissa (1336/1997).

Keskeytysvakuutettuna voi olla vakuutuksenottajan koko liiketoiminta, nimetyssä toimipaikassa harjoitettava liiketoiminta tai yksittäisellä koneella tai koneryhmällä harjoitettava liiketoiminta.

2.2 Keskeytysaika

Keskeytysvahingon määrä lasketaan keskeytysajalta, joka voi olla enintään

• vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika
• rajattu keskeytysaika
• atk-tietojen, -tiedostojen ja -ohjelmien tuhoutumisesta aiheutuneessa keskeytymisessä sovellettava keskeytysaika
• epidemiasta aiheutuneessa keskeytymisessä sovellettava keskeytysaika.

2.2.1 Vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika

Vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika on liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttavan esinevahingon tapahtumisesta alkava yhtenäinen ajanjakso.

2.2.2 Rajattu keskeytysaika

Rajattu keskeytysaika on liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttavan esinevahingon tapahtumisesta alkava yhtenäinen ajanjakso, joka päättyy silloin, kun tällaisessa esinevahingossa vahingoittunut, kohdassa 3.1 tarkoitettu omaisuus tai toimitila on saatettu tai olisi voitu saattaa ennalleen tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen. Rajattu keskeytysaika on kuitenkin enintään vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkityn keskeytysajan pituinen.

2.2.3 Keskeytysaika atk-tietojen, -tiedostojen ja -ohjelmien tuhoutumisesta aiheutuneessa vahingossa

Atk-tietojen, -tiedostojen ja -ohjelmien tuhoutumisesta aiheutuneessa liiketoiminnan keskeytymisessä keskeytysaika on esinevahingon tapahtumisesta alkava, enintään 14 vuorokauden mittainen, yhtenäinen ajanjakso.

2.2.4 Keskeytysaika epidemiasta aiheutuneessa vahingossa

Epidemiasta aiheutuneessa liiketoiminnan keskeytymisessä keskeytysaika alkaa viranomaisen antamasta, vakuutuskirjaan merkittyä kiinteätä toimipaikkaa koskevasta, liiketoimintaa rajoittavasta, pakottavasta kirjallisesta määräyksestä ja päättyy viimeistään 14 vuorokautta sen jälkeen, kun viranomaisen määräämä, epidemiasta aiheutuva toiminnanrajoitus on poistettu. Keskeytysaika on kuitenkin enintään vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkityn keskeytysajan pituinen.

2.3 Vakuutuksen kohde

Vakuutuksen kohteena on keskeytysvakuutuskate, suppea keskeytysvakuutuskate, henkilöstökulut tai ylimääräiset kulut tai näiden yhdistelmä sen mukaan, miten ne on vakuutuskirjaan merkitty ja kohdissa 2.3.1 - 2.3.4 määritetty. Kohdissa 2.3.1 - 2.3.3 mainitut käsitteet liikevaihto, materiaali- ja palvelukulut sekä henkilöstökulut on määritetty kirjanpitoasetuksessa.

2.3.1 Keskeytysvakuutuskate

Keskeytysvakuutuskate on liiketoiminnan tuotto, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaali- ja palvelukulut.

2.3.2 Suppea keskeytysvakuutuskate

Suppea keskeytysvakuutuskate on liiketoiminnan tuotto, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaali- ja palvelukulut sekä henkilöstökulut.

2.3.3 Henkilöstökulut

Henkilöstökulut sisältävät henkilöstön palkkojen ja palkkioiden lisäksi niihin välittömästi liittyvät henkilösivukulut.

2.3.4 Ylimääräiset kulut

Ylimääräiset kulut ovat vakuutuksenottajalle aiheutuvia kuluja Fennian kanssa kirjallisesti sovituista toimenpiteistä, joiden avulla kohdassa 3.1 tarkoitetun esinevahingon tapahduttua, esinevahingosta aiheutuvan liiketoiminnan keskeytymisen väistämättä uhatessa tai toteuduttua

• jatketaan liiketoimintaa tai
• nopeutetaan pysähtyneen tai hidastuneen liiketoiminnan uudelleen käynnistämistä tai elpymistä normaalista toiminnasta poikkeavin toimenpitein ja järjestelyin.

Ylimääräiset kulut ovat kuluja, joita ei olisi syntynyt, jos liiketoiminta olisi jatkunut normaalisti, ilman esinevahingosta aiheutuvaa keskeytymistä.

Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi tilapäisasennuksista, tilapäisistä toimitiloista, ylimääräisistä muutoista, ylimääräisistä alihankinnoista, ylitöistä tai poikkeavasta kuljetusmuodosta aiheutuneet kulut.

2.4 Vakuutusarvo

Keskeytysvakuutuskatteen ja suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvoa käytetään vahingon ja korvauksen määrää laskettaessa.

Keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvo on se keskeytysvakuutuskatteen määrä, jonka vakuutuksenottaja olisi saanut vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkittynä keskeytysaikana, jos vakuutettu liiketoiminta olisi jatkunut normaalisti, keskeytyksettä.

Suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvo on se suppean keskeytysvakuutuskatteen määrä, jonka vakuutuksenottaja olisi saanut vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkittynä keskeytysaikana, jos vakuutettu liiketoiminta olisi jatkunut normaalisti, keskeytyksettä.

2.5 Vakuutusmäärä

Vakuutusmäärä on vakuutuksenottajan Fennialle ilmoittama, vakuutuskirjaan merkitty rahamäärä. Euromääräinen vakuutusmäärä on vakuutusmaksun ja korvauksen määrän laskentaperuste sekä Fennian korvauksen yläraja yhdessä vahingossa ja yhden vakuutuskauden aikana yhteensä.

2.5.1 Keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärä

Keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärän pitää vastata keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvoa vakuutuksenottajan valitseman keskeytysajan (vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika) pituiselta ajanjaksolta. Jos vakuutuksen kohteena on nimetyllä toimipaikalla tai yksittäisellä koneella tai koneryhmällä harjoitettavan liiketoiminnan keskeytysvakuutuskate, vakuutusmäärän pitää vastata tässä toimipaikassa tai tällä koneella tai koneryhmällä saavutettavan keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvoa vakuutuksenottajan valitseman keskeytysajan pituiselta ajanjaksolta.

2.5.2 Suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärä

Suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärän pitää vastata suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvoa vakuutuksenottajan valitseman keskeytysajan (vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika) pituiselta ajanjaksolta. Jos vakuutuksen kohteena on nimetyssä toimipaikassa tai yksittäisellä koneella tai koneryhmällä harjoitettavan liiketoiminnan suppea keskeytysvakuutuskate, vakuutusmäärän pitää vastata tässä toimipaikassa tai tällä koneella tai koneryhmällä saavutettavan suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvoa vakuutuksenottajan valitseman keskeytysajan pituiselta ajanjaksolta.

2.5.3 Henkilöstökulujen vakuutusmäärä

Henkilöstökulujen vakuutusmäärä on vakuutuksenottajan valittavissa oleva rahamäärä, joka voi vastata henkilöstökulujen kokonaismäärää tai tiettyä osaa henkilöstökulujen kokonaismäärästä.

2.5.4 Ylimääräisten kulujen vakuutusmäärä

Ylimääräisten kulujen vakuutusmäärä on vakuutuksenottajan valittavissa oleva rahamäärä.

2.6 Omavastuu

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahingossa omavastuu, joka on vakuutuskirjaan merkitty tai vakuutusehdoissa erikseen määritetty omavastuuaika, prosenttiosuus tai euromäärä.

Omavastuu vähennetään vahingon määrästä korvauksen määrää laskettaessa. Jos samasta vahinkotapahtumasta maksetaan korvaus saman vakuutuksenottajan Fenniassa voimassa olevan omaisuus- ja keskeytysvakuutuksen perusteella, vähennetään omavastuuna vain suurempi omavastuu.

2.6.1 Vuorokausina määritetty omavastuu

Vuorokausina määritetyllä omavastuulla tarkoitetaan seuraavaa:

• Omavastuuaikaan lasketaan vakuutuksenottajan toimintavuorokaudet eli ne vuorokaudet, joiden aikana vakuutuksenottaja aktiivisesti harjoittaa vakuutettu liiketoimintaa.
• Jos kohdassa 3.1 tarkoitettu rakennus, toimitila tai irtain omaisuus on omavastuuaikana saatettu tai olisi voitu tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen saattaa ennalleen tai, jos kohdassa 2.2.4 tarkoitettu toiminnanrajoitus on poistettu omavastuuaikana, vahinko jää kokonaan omavastuun piiriin eikä korvausta suoriteta.
• Jos kohdassa 3.1 tarkoitettua rakennusta, toimitilaa tai irtainta omaisuutta ei ole tai ei olisi voitu tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen saattaa omavastuuaikana ennalleen tai, jos kohdassa 2.2.4 tarkoitettua toiminnanrajoitusta ei ole poistettu omavastuuaikana, omavastuuna vähennettävä euromäärä lasketaan seuraavasti:
  • Keskeytysvakuutuskatteen osalta omavastuu on niin suuri osa vuoden mittaisen ajanjakson keskeytysvakuutuskatteen normaalista määrästä kuin omavastuuaika on vuoden mittaisesta ajanjaksosta.
  • Suppean keskeytysvakuutuskatteen osalta omavastuu on niin suuri osa vuoden mittaisen ajanjakson suppean keskeytysvakuutuskatteen normaalista määrästä kuin omavastuuaika on vuoden mittaisesta ajanjaksosta.
  • Henkilöstökulujen osalta omavastuu on niin suuri osa vuoden mittaisen ajanjakson henkilöstökulujen normaalista määrästä kuin omavastuuaika on vuoden mittaisesta ajanjaksosta.
  • Vuoden mittaisella ajanjaksolla tarkoitetaan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttaneen esinevahingon tapahtumisesta alkavaa 365 vuorokautta.
  • Vuoden mittaisen ajanjakson keskeytysvakuutuskatteen, suppean keskeytysvakuutuskatteen ja henkilöstökulujen normaalilla määrällä tarkoitetaan määrää, joka olisi toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista.

2.6.2 Prosentteina määritetty omavastuu

Jos omavastuu on määritetty prosentteina, omavastuuna vähennettävä euromäärä lasketaan seuraavasti:

• Keskeytysvakuutuskatteen osalta omavastuu on mainittu prosenttiosuus vuoden mittaisen ajanjakson keskeytysvakuutuskatteen normaalista määrästä.
• Suppean keskeytysvakuutuskatteen osalta omavastuu on mainittu prosenttiosuus vuoden mittaisen ajanjakson suppean keskeytysvakuutuskatteen normaalista määrästä.
• Henkilöstökulujen osalta omavastuu on mainittu prosenttiosuus vuoden mittaisen ajanjakson henkilöstökulujen normaalista määrästä.
• Vuoden mittaisella ajanjaksolla tarkoitetaan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttaneen esinevahingon tapahtumisesta alkavaa 365 vuorokautta.
• Vuoden mittaisen ajanjakson keskeytysvakuutuskatteen, suppean keskeytysvakuutuskatteen ja henkilöstökulujen normaalilla määrällä tarkoitetaan määrää, joka olisi toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista.

2.6.3 Euromääräinen omavastuu

Jos omavastuu on määritetty euroina, vähennetään omavastuuna mainittu euromäärä.

2.6.4 Ylimääräisten kulujen omavastuu

Jos keskeytysvakuutuksen kohteena on vain ylimääräiset kulut, keskeytysvakuutuksen omavastuu on 10 % ylimääräisten kulujen määrästä tai vakuutuskirjaan merkitty, tätä suurempi määrä.

2.7 Voimassaoloalue

Keskeytysvakuutuksen voimassaoloalue on merkitty vakuutuskirjaan. Vakuutuksesta korvataan vain sellaisia keskeytysvahinkoja, jotka ovat aiheutuneet keskeytysvakuutuksen voimassaoloalueella tapahtuneesta esinevahingosta.

Riippumatta siitä, mitä vakuutuksen voimassaoloalueeksi on vakuutuskirjaan merkitty tai edellä on mainittu,

• vakuutus ei ole voimassa eikä siitä makseta mitään korvauksia Suomen ulkopuolisissa maissa siltä osin, kuin kyseisen maan lainsäädäntö edellyttää paikallista vakuuttamista paikallisessa vakuutusyhtiössä
• vakuutus ei ole voimassa eikä siitä makseta mitään korvauksia, jos vakuutusturvan myöntäminen tai korvausten maksaminen olisi vastoin Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselman tai Euroopan unionin, Yhdistyneen kuningaskunnan tai Amerikan yhdysvaltojen lakien tai määräysten mukaisia kauppa- tai taloudellisia pakotteita, kieltoja tai rajoituksia.

2.8 Voimassaoloaika

Keskeytysvakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityn vakuutuskauden aikana. Vakuutuksesta korvataan vain sellaisia keskeytysvahinkoja, jotka ovat aiheutuneet vakuutuskauden aikana tapahtuneesta esinevahingosta.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata alkavan liiketoiminnan keskeytysvahinkoa, joka on aiheutunut ennen liiketoiminnan varsinaista käynnistämispäivää tapahtuneesta esinevahingosta. Varsinaisella käynnistämispäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin liiketoiminnan käynnistymisen edellyttämät toimitila-, kone-, kalusto- ja muut vastaavat hankinnat on tehty, asennettu, koekäytetty ja hyväksytty käyttöön otettavaksi ja liiketoiminta on käynnistetty.

2.9 Alivakuutus

Keskeytysvakuutuksessa on kyse alivakuutuksesta, jos keskeytysvakuutuksen kohteella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää ja keskeytysvakuutuksen perusteena oleva, Fennialle ilmoitettu, vakuutuskirjaan merkitty tunnusluku on sen todellista arvoa pienempi. Tällainen tunnusluku on esimerkiksi liikevaihto.

Liikevaihdoksi pitää ilmoittaa viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihto. Jos tilikauden pituus ei ole ollut 12 kuukautta, pitää liikevaihdoksi ilmoittaa määrä, joka vastaa 12 kuukauden ajanjaksoa.

Alkavan liiketoiminnan osalta pitää ilmoittaa liikevaihdon budjetoitu määrä.

2.10 Ylivakuutus

Keskeytysvakuutuksessa on kyse ylivakuutuksesta, jos

• keskeytysvakuutuksen perusteena oleva, vakuutuskirjaan merkitty tunnusluku on sen todellista arvoa suurempi
• keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärä on keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvoa suurempi
• suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärä on suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvoa suurempi.

Tällöin korvauksen määrää laskettaessa on perusteena kohdan 4 mukaisesti laskettu vahingon todellinen määrä.

3 Vakuutuksesta korvattava liiketoiminnan keskeytyminen ja korvausrajoitukset

3.1 Vakuutuksesta korvattava liiketoiminnan keskeytyminen

Vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytyminen, kun

• keskeytysvakuutuksen tuote-ehdossa (esimerkiksi omaisuuskeskeytysvakuutusehto) määritetylle rakennukselle, toimitilalle tai irtaimelle omaisuudelle tapahtuu keskeytysvakuutuksen tuote-ehdossa määritetty, korvaukseen oikeuttava esinevahinko
• edellä tarkoitetun rakennuksen, toimitilan tai irtaimen omaisuuden käyttö estyy korvaukseen oikeuttavan esinevahingon välittömänä ja suoranaisena seurauksena ja
• keskeytysvakuutettu liiketoiminta hidastuu tai pysähtyy edellä tarkoitetun rakennuksen, toimitilan tai irtaimen omaisuuden käytön estymisen suoranaisena seurauksena siten, että liiketoiminnan hidastuminen tai pysähtyminen ilmenee tai ilmenisi vakuutuksenottajan liikevaihdon vähenemisenä jos ei välittömästi ryhdyttäisi normaalista toiminnasta poikkeaviin toimenpiteisiin ja järjestelyihin.

3.2 Korvausrajoitukset

Keskeytysvakuutuksen tuote-ehdossa (esimerkiksi omaisuuskeskeytysvakuutusehto) mainittujen korvausrajoitusten lisäksi sovelletaan seuraavia korvausrajoituksia:

3.2.1 Toimituksen tai suorituksen viivästyminen tai kaupan purkautuminen

Vakuutuksesta ei korvata kustannusta, vahingonkorvausta, sopimussakkoa tai muuta seuraamusta, joka on aiheutunut toimituksen tai suorituksen virheestä tai viivästymisestä tai kaupan tai sopimuksen purkautumisesta.

3.2.2 Vahingon selvittelykulut

Vakuutuksesta ei korvata kuluja tai menetyksiä, jotka ovat aiheutuneet keskeytysvahingon selvittämiseksi ja korvauksen määrän laskemiseksi tarvittavien selvitysten, laskelmien, asiakirjojen ja muiden vastaavien tietojen hankkimisesta.

Tällaisia ovat esimerkiksi inventaariosta ja välitilinpäätöksestä aiheutuneet kulut sekä matka- ja tietoliikennekulut, ansionmenetykset ja oman henkilöstön työaika.

3.2.3 Kirjanpidon laiminlyönti

Fennia on vapaa vastuusta sitä kohtaan, joka ei ole pitänyt vakuutetusta liiketoiminnasta kirjanpitolain edellyttämää kirjanpitoa.

4 Vahingon määrä

4.1 Aika, jolta vahingon määrä lasketaan

Vahingon määrä lasketaan vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkityltä keskeytysajalta (Ks. kohta 2.2.1) edellyttäen, että

• kohdassa 3.1 tarkoitettu rakennus, toimitila ja irtain omaisuus korjataan viivyttelemättä ennalleen tai hankitaan uudelleen tehokkaita rakennus-, korjaus- ja jälleenhankintatapoja käyttäen ja
• keskeytysvakuutettua liiketoimintaa jatketaan koko vakuutetun keskeytysajan niin laajasti kuin mahdollista.

Vahingon määrä lasketaan rajatulta keskeytysajalta (Ks. kohta 2.2.2), jos

• kohdassa 3.1 tarkoitetun, vakuutuksenottajan omistaman rakennuksen, toimitila tai irtaimen omaisuuden korjaaminen tai jälleenhankinta viivästyy perusparannusten, laajennusten tai toiminnan uudelleen järjestämisen vuoksi tai muusta vakuutuksenottajasta johtuvasta syystä
• kohdassa 3.1 tarkoitetun, vuokratun toimitilan jälleenhankinta tai vakuutetun liiketoiminnan elpyminen viivästyy perusparannusten, laajennusten tai toiminnan uudelleen järjestämisen vuoksi tai muusta vakuutuksenottajasta johtuvasta syystä
• kohdassa 3.1 tarkoitettuun, vakuutuksenottajan omistamaan irtaimeen omaisuuteen kuuluvan koneen, laitteen, laitteiston tai järjestelmän korjaaminen viivästyy sen vuoksi, ettei tällaisella koneella, laitteella, laitteistolla tai järjestelmällä ole yleisesti saatavissa olevaa korjaus- ja varaosapalvelua
• kohdassa 3.1 tarkoitettua, vakuutuksenottajan omistamaa rakennusta, toimitilaa tai irtainta omaisuutta ei korjata tai jälleenhankita lainkaan
• kohdassa 3.1 tarkoitetun, vakuutuksenottajan omistaman rakennuksen, toimitilan tai irtaimen omaisuuden korjaaminen tai jälleenhankinta viivästyy sen vuoksi, että omaisuusvakuutuksesta on maksettu korvaus omaisuuden käyvän arvon perusteella tai ikävähennykset huomioon ottaen, eikä vakuutuksenottaja pysty järjestämään tehokkaan korjaamisen tai jälleenhankkimisen edellyttämää rahoitusta
• kohdassa 3.1 tarkoitetun, vakuutuksenottajan omistaman rakennuksen, toimitilan tai irtaimen omaisuuden korjaaminen tai jälleenhankinta viivästyy sen vuoksi, että omaisuusvakuutuksesta maksettavaa korvausta on vähennetty alivakuutuksen tai vakuutuksen perusteeksi annettujen, virheellisten tietojen takia eikä vakuutuksenottaja pysty järjestämään tehokkaan korjaamisen tai jälleenhankkimisen edellyttämää rahoitusta
• kohdassa 3.1 tarkoitetun, vakuutuksenottajan omistaman rakennuksen tai toimitilan korjaaminen tai jälleenhankinta viivästyy Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 23 luvussa tarkoitetun poikkeamisen vuoksi tai rakennusmateriaalin rajoitetun saatavuuden vuoksi
• keskeytysvakuutettua liiketoimintaa ei esinevahingon tapahduttua jatketa niin laajasti kuin se on mahdollista tai se lopetetaan kokonaan.

Kun vahingon määrä lasketaan rajatulta keskeytysajalta, käytetään vahingon määrää laskettaessa keskeytysvakuutuskatteen ja suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvona vastaavalta ajalta laskettua määrää.

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös kaikkia vakuutuksenottajan kanssa samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluvia sekä vakuutuksenottajasta yli 10 % osuuden omistavia.

Atk-tietojen, -tiedostojen ja -ohjelmien tuhoutumisesta aiheutuneessa liiketoiminnan keskeytymisessä vahingonmäärä lasketaan kohdassa 2.2.3 määritetyltä keskeytysajalta.

Epidemiasta aiheutuneessa liiketoiminnan keskeytymisessä vahingon määrä lasketaan kohdassa 2.2.4 määritetyltä keskeytysajalta.

4.2 Vahingon määrä, kun vakuutuksen kohteena on keskeytysvakuutuskate

Keskeytysvakuutuskatteen osalta vahingon määrä on se keskeytysvakuutuskatteen määrä, jonka vakuutuksenottaja on keskeytysaikana menettänyt kohdassa 3.1 määritetyn liiketoiminnan keskeytymisen välittömänä seurauksena. Vahingon määräksi lasketaan kuitenkin enintään niin suuri osa keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärästä, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen keskeytysaikana on siitä liikevaihdosta, joka olisi vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkittynä keskeytysaikana toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista.

Jos keskeytysvakuutuskatteella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää (tunnuslukuun perustuva keskeytysvakuutus) tai, jos keskeytysvakuutuskate on ylivakuutettu, vahingon määräksi lasketaan enintään niin suuri osa keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvosta, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen keskeytysaikana on siitä liikevaihdosta, joka olisi vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkittynä keskeytysaikana toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista.

Kun arvioidaan liikevaihdon ja kateosuuden määrää, käytetään perusteena edellisten tilikausien toteutuneita arvoja ja otetaan huomioon todettavissa ollut liiketoiminnan kehitys.

Lisäksi vahingon määrään lasketaan ne vakuutuksenottajan maksamat, liiketaloudellisesti perustellut lisäkulut niistä Fennian kanssa kirjallisesti sovituista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty keskeytysvakuutuskatteen menetyksen välttämiseksi tai pienentämiseksi keskeytysaikana. Lisäkulujen korvaamisen edellytyksenä on, että lisäkulun aiheuttavan toimenpiteen johdosta katemenetys on keskeytysaikana pienentynyt vähintään lisäkulujen määrällä.

Vahingon määräksi lasketaan yhteensä enintään keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärä. Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi tai, jos keskeytysvakuutuskatteella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää, vahingon määräksi lasketaan enintään vakuutusarvo.

Jos keskeytysvakuutettu liiketoiminta esinevahingon tapahduttua lopetetaan, vahingon määräksi lasketaan enintään menetetty liikevoitto ja keskeytysvakuutuskatteeseen sisältyvät, maksetut kulut.

4.3 Vahingon määrä, kun vakuutuksen kohteena on suppea keskeytysvakuutuskate

Suppean keskeytysvakuutuskatteen osalta vahingon määrä on se suppean keskeytysvakuutuskatteen määrä, jonka vakuutuksenottaja on keskeytysaikana menettänyt kohdassa 3.1 määritetyn liiketoiminnan keskeytymisen välittömänä seurauksena. Vahingon määräksi lasketaan kuitenkin enintään niin suuri osa suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärästä, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen keskeytysaikana on siitä liikevaihdosta, joka olisi vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkittynä keskeytysaikana toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista.

Jos suppealla keskeytysvakuutuskatteella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää (tunnuslukuun perustuva keskeytysvakuutus), tai, jos suppea keskeytysvakuutuskate on ylivakuutettu, vahingon määräksi lasketaan enintään niin suuri osa suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusarvosta, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen keskeytysaikana on siitä liikevaihdosta, joka olisi vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkittynä keskeytysaikana toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista.

Kun arvioidaan liikevaihdon ja kateosuuden määrää, käytetään perusteena edellisten tilikausien toteutuneita arvoja ja otetaan huomioon todettavissa ollut liiketoiminnan kehitys.

Lisäksi vahingon määrään lasketaan ne vakuutuksenottajan maksamat, liiketaloudellisesti perustellut lisäkulut niistä Fennian kanssa kirjallisesti sovituista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty suppean keskeytysvakuutuskatteen menetyksen välttämiseksi tai pienentämiseksi keskeytysaikana. Lisäkulujen korvaamisen edellytyksenä on, että lisäkulun aiheuttavan toimenpiteen johdosta katemenetys on keskeytysaikana pienentynyt vähintään lisäkulujen määrällä.

Vahingon määräksi lasketaan yhteensä enintään suppean keskeytysvakuutuskatteen vakuutusmäärä. Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi tai, jos suppealla keskeytysvakuutuskatteella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää, vahingon määräksi lasketaan enintään vakuutusarvo.

Jos keskeytysvakuutettu liiketoiminta esinevahingon tapahduttua lopetetaan, vahingon määräksi lasketaan enintään menetetty liikevoitto ja suppeaan keskeytysvakuutuskatteeseen sisältyvät, maksetut kulut.

4.4 Vahingon määrä, kun vakuutuksen kohteena on henkilöstökulut

Henkilöstökulujen osalta vahingon määräksi lasketaan ne vakuutuksenottajan keskeytysaikana maksamat henkilöstökulut, joita vastaavaa työpanosta vakuutuksenottaja ei ole esinevahingon vuoksi voinut hyödyntää katteelliseen liiketoimintaan. Vahingon määräksi lasketaan kuitenkin enintään niin suuri osa vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkityn keskeytysajan henkilöstökulujen normaalista määrästä, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen keskeytysaikana on siitä liikevaihdosta, joka olisi vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkittynä keskeytysaikana toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista, kuitenkin enintään henkilöstökulujen vakuutusmäärä.

Henkilöstökulujen normaalilla määrällä tarkoitetaan henkilöstökulujen määrää, joka olisi vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkittynä keskeytysaikana toteutunut ilman esinevahingon tapahtumista.

4.5 Vahingon määrä, kun vakuutuksen kohteena on ylimääräiset kulut

Ylimääräisten kulujen osalta vahingon määrä on vakuutuksenottajan maksama määrä keskeytysaikana toteutetuista, kohdassa 2.3.4 määritetyistä, normaalista toiminnasta poikkeavista toimenpiteistä ja järjestelyistä.

Vahingon määrään ei kuitenkaan lasketa kustannuksia, jotka korvataan tai voitaisiin korvata omaisuusvakuutuksen perusteella, jos kohdassa 3.1 tarkoitettu rakennus, toimitila tai irtain omaisuus olisi omaisuusvakuutuksen kohteena.

4.6 Verosäädösten vaikutus vahingon määrään

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verosta annetut säädökset. Tällaisia ovat esimerkiksi arvonlisäverolaki ja valmisteverolaki sekä vastaavat, Suomen ulkopuolella sovellettavat säädökset.

Vakuutuksenottajan on oltava itse tilaajana ja merkitty laskun maksajaksi kaikissa keskeytysvahinkoon ja sen rajoittamiseen liittyvissä hankinnoissa. Riippumatta siitä, kuka hankinnan on tilannut tai maksanut, arvonlisäveroa ei lasketa vahingon määrään, jos vakuutuksenottajalla olisi ollut mahdollisuus vähentää se hankinnasta tai vakuutuksenottaja olisi ollut oikeutettu veron palautukseen.

5 Korvauksen määrä

Korvauksen määrä saadaan vähentämällä kohdan 4 mukaisesta vahingon määrästä kohtien 5.1 - 5.4 mukaiset vähennykset sekä vakuutuksenottajan omavastuu ja ottamalla huomioon mahdollinen alivakuutus sekä suojeluohjeiden mahdollisen laiminlyönnin ja yleisten sopimusehtojen perusteella tehtävät korvauksen vähennykset.

Vähennykset tehdään mainitussa järjestyksessä 5.1 - 5.7.

5.1 Säästyneet henkilöstökulut

Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään ne vakuutuksen kohteisiin sisältyvät henkilöstökulut, jotka ovat keskeytysaikana säästynyt sen vuoksi, että henkilöstöä on sijoitettu muihin tehtäviin, lomautettu tai irtisanottu.

5.2 Muut säästyneet kulut

Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään ne vakuutuksen kohteisiin sisältyvät kulut, jotka ovat keskeytysaikana säästynyt sen vuoksi, ettei niitä ole tarvinnut maksaa liiketoiminnan keskeytymisen vuoksi.

Tällaisia säästyneitä kuluja voivat olla esimerkiksi energia-, siivous-, huolto-, vuokra- ja markkinointikulut.

5.3 Muusta vakuutuksesta korvatut kulut ja kate

Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään se kulujen ja katteen määrä, joka on korvattu muusta vakuutuksesta.

5.4 Katteen lisäys muussa liiketoiminnassa tai samassa konsernissa

Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään se keskeytysvakuutuskatteen tai suppean keskeytysvakuutuskatteen määrä, jolla vakuutuksenottajan, vakuutuksenottajan kanssa samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluvan tai vakuutuksenottajan puolesta toimivan kate on lisääntynyt keskeytysaikana vahingosta johtuen.

5.5 Omavastuun vaikutus korvauksen määrään

Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään vakuutuksenottajan omavastuu (Ks. kohta 2.6).

Jos samasta vahinkotapahtumasta maksetaan korvaus saman vakuutuksenottajan Fenniassa voimassa olevan omaisuus- ja keskeytysvakuutuksen perusteella, vähennetään omavastuuna vain suurempi omavastuu.

5.6 Alivakuutuksen vaikutus korvauksen määrään

Jos keskeytysvakuutuksessa on kyse alivakuutuksesta (Ks. kohta 2.9), korvataan vakuutuksesta vain niin suuri osa kohtien 5.1 - 5.4 mukaisilla vähennyksillä ja kohdan 5.5 mukaisella omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä, kuin vakuutuskirjaan merkityn tunnusluvun ja sen todellisen arvon välinen suhde osoittaa.

5.7 Muut korvauksen määrään vaikuttavat vähennykset

Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon suojeluohjeiden mahdollisen laiminlyönnin ja yleisten sopimusehtojen perusteella tehtävät korvauksen vähennykset.

5.8 Korvauksen enimmäismäärä

Vakuutuskirjaan merkitty euromääräinen vakuutusmäärä on Fennian korvauksen yläraja jokaisessa keskeytysvahingossa ja sellaisissa keskeytysvahingoissa yhteensä, jotka ovat aiheutuneet yhden vakuutuskauden aikana tapahtuneista, kohdassa 3.1 tarkoitetuista esinevahingoista.

Jos keskeytysvakuutuskatteella tai suppealla keskeytysvakuutuskatteella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää (tunnuslukuun perustuva keskeytysvakuutus), on Fennian korvauksen yläraja vakuutusarvo.

Samasta epidemiasta aiheutuneita esine- ja keskeytysvahinkoja korvataan yhdelle vakuutuksenottajalle enintään 1 000 000 euroa ja kaikille vakuutuksenottajille yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Jos samasta epidemiasta kaikille vakuutuksenottajille aiheutuneen vahingon yhteenlaskettu määrä ylittää 3 000 000 euroa, maksetaan korvaus vahingon määrien suhteessa siten, että korvauksen määrä on yhteensä 3 000 000 euroa. Saman kalenterivuoden aikana todetuista epidemioista aiheutuneita vahinkoja korvataan kaikille vakuutuksenottajille yhteensä enintään 6 000 000 euroa.

6 Muita säännöksiä

6.1 Velvollisuus ilmoittaa vahingosta ja rajoittaa sitä

Vakuutuksenottajan on ilmoitettava Fennialle välittömästi, kun kodassa 3.1 tarkoitettu esinevahinko on tapahtunut ja esinevahingosta aiheutuva vakuutetun liiketoiminnan keskeytymisen uhka on havaittu ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vakuutetun liiketoiminnan käynnissä pitämiseksi ja katemenetyksen välttämiseksi. Fennia korvaa tällaisista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siten, kuin kohdissa 4 ja 5.8 on määritetty.

Vakuutuksenottajan on mahdollisuuksiensa mukaan rajoitettava keskeytysajan henkilöstökuluja sijoittamalla henkilöstöä vahingoittuneen omaisuuden raivaus- ja korjaustöihin sekä muihin tehtäviin myös vakuutetun liiketoiminnan ulkopuolelle.

6.2 Velvollisuus toimittaa vahingon selvittämiseksi tarvittavat tiedot

Vakuutuksenottajan on toimitettava Fennian pyytämät, keskeytysvahingon selvittämiseksi ja korvauksen määrän laskemiseksi tarvittavat selvitykset, laskelmat, asiakirjat ja muut vastaavat tiedot.

Fennialla ei ole velvollisuutta maksaa korvausta, ennen kuin se on saanut edellä mainitut tiedot.

6.3 Velvollisuus ilmoittaa muista, samaa omaisuutta tai liiketoimintaa koskevista vakuutuksista

Vakuutuksenottajan on ilmoitettava Fennialle toisessa vakuutusyhtiössä voimassa olevat, kohdassa 3.1 tarkoitettua omaisuutta koskevat omaisuusvakuutukset ja vakuutettua liiketoimintaa koskevat keskeytysvakuutukset sekä varattava Fennialle mahdollisuus osallistua tällaisten vakuutusten perusteella korvattavien vahinkojen selvittämiseen.

6.4 Vakuutusmäärä ja vakuutusmaksu vakuutustapahtuman jälkeen

Vakuutusmaksu oikeuttaa yhteensä enintään vakuutusmäärän suuruiseen korvaukseen kaikista keskeytysvahingoista, jotka ovat aiheutuneet yhden vakuutuskauden aikana tapahtuneista, kohdassa 3.1 tarkoitetuista esinevahingoista.

Jos keskeytysvakuutuskatteella tai suppealla keskeytysvakuutuskatteella ei ole euromääräistä vakuutusmäärää (tunnuslukuun perustuva keskeytysvakuutus), oikeuttaa vakuutusmaksu yhteensä enintään vakuutusarvon suuruiseen korvaukseen kaikista keskeytysvahingoista, jotka ovat aiheutuneet yhden vakuutuskauden aikana tapahtuneista, kohdassa 3.1 tarkoitetuista esinevahingoista.

Fennialla on oikeus korvauksen määrän perusteella laskettavaan vakuutusmaksuun liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttaneen esinevahingon tapahtumisen ja vakuutuskauden päättymisen väliseltä ajalta. Vakuutus jatkuu kuitenkin ennallaan vakuutuskauden loppuun saakka, jos Fennia ei ilmoita mahdollisesta lisämaksusta tai muutoksista korvausprosessin aikana.

6.5 Muut vakuutetut

Se mitä on sanottu vakuutuksenottajasta, koskee myös mahdollisia muita vakuutetuiksi määritettyjä.