Työikäisen vammautuminen liikenneonnettomuudessa

Vakavan liikennevahingon jälkeen elämä muuttuu äkillisesti ja joudut ehkä viettämään sairaalassa pitkiäkin aikoja. Vammautumisen myötä arkeen tulee paljon uusia asioita, toimijoita, ammattilaisia, hakemuksia ja päätöksiä. Muutokset voivat aiheuttaa epävarmuutta ja huolta tulevasta. Luottamalla ympärillä oleviin ihmisiin ja tutustumalla asioihin helpottuu niiden käsitteleminen ja uudenlainen elämä alkaa vähitellen sujua.

Työhönpaluu onnettomuuden jälkeen

Liikennevahingon jälkeen paluu omaan työhön, opintoihin tai yritystoimintaan onnistuu yleensä hyvin. Työpaikoilla on usein omia toimintamalleja ja käytäntöjä työhönpaluun tukemiseksi, joten aktiivinen yhteydenpito esihenkilöön ja työterveyshuoltoon tukee oikea-aikaista ja suunnitelmallista työhönpaluuta.

Vamman tilasta ja työnkuvasta riippuen työhönpaluu voi toteutua esimerkiksi asteittaisesti yhteistyössä esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa laaditun työhönpaluusuunnitelman mukaisesti. Ratkaisuna voi olla myös tilapäinen etätyön lisääminen, osa-aikainen sairausloma tai korvaava työ, jossa työntekijä tekee työkyvyttömyysaikana kevennettyä työtä entisin ansioin. Tällöin tavoitteena on täysi työkyky ja työaika.

Jos työkyky palautuu ennen lääkärintodistukseen merkityn työkyvyttömyysajan päättymistä, voivat työntekijä ja työnantaja sopia työhönpaluun aikaistamisesta. Yhdessä työterveyshuollon kanssa voidaan tunnistaa, milloin sairausloma ei enää edistä paranemista ja paluu työhön, opintoihin tai yritystoimintaan on ajankohtaista.

Ammatillisen kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet selvitään korvausasian käsittelyn yhteydessä. Jos vahingoittunut on liikennevahingon seurauksena tullut kykenemättömäksi tekemään aikaisempaa työtään, arvioidaan mahdollinen jäljellä oleva työkyky ja edellytykset hankkia ansioita jäljellä olevalla työkyvyllä. Arviointiin vaikuttaa terveydentilan lisäksi esimerkiksi koulutus, työhistoria, ikä ja asuinpaikka.

Työkokeilu

Vaikeammin loukkaantuneen työhönpaluu voidaan toteuttaa työkokeilulla, jossa selvitetään entisten tai uusien tehtävien sopivuutta itselle, tai jossa muutetaan työtehtäviä terveydentilalle paremmin sopiviksi. Työkokeilussa arvioidaan yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa mahdollisuudet suoriutua työtehtävistä vahingosta aiheutuneista rajoitteista huolimatta. Yhteistyökumppanimme kuntoutussuunnittelija ohjaa usein suunnitelman syntymistä. Joskus työtehtäviä muutetaan pitkäksi aikaa tai jopa pysyvästi. Onnistumisen avaimina ovat oma sitoutuminen ja halu palata työelämään.

Yrittäjän työhönpaluu

Yrittäjän työhönpaluun edistämiseksi tarvitsemme taustatiedot yritystoiminnasta ja yrittäjän työtehtävistä sekä selvityksen siitä, miten työt hoidetaan yrittäjän sairausloman aikana.

Vaikeasti loukkaantuneella yrittäjillä työhönpaluusuunnitelman ensisijaisena tavoitteena on, että yritystoiminta jatkuu liikennevahinkovammojen aiheuttamista rajoitteista huolimatta.

Kuntoutussuunnittelun tilannekartoitukseen sisältyy toiminnan kannattavuuden arviointi muuttuneessa tilanteessa sekä tarvittaessa liiketoiminnan suunnanmuuttamisen edellytysten arviointi yhteistyökumppanimme kuntoutussuunnittelijan avulla. Jokaisen yrittäjän tilanne on omanlainen, ja tuen tarve sekä painopiste vaihtelevat. Vastaukset ja ratkaisut haetaan omista vahvuuksista käsin.

Miten työkykyä arvioidaan?

Hoitava lääkäri haastattelee, tutkii, toteaa ja dokumentoi terveydentilan, sen aiheuttamat toiminnalliset rajoitukset sekä mahdollisen työkyvyttömyyden. Hoitava lääkäri ei kuitenkaan päätä liikennevakuutuksesta korvattavista etuuksista.  Palkkatyössä olevien työkykyä arvioidaan työterveyshuollossa, jossa selvitetään vamman aiheuttamat rajoitteet, työn sopeuttamismahdollisuudet sekä ammatillisen kuntoutuksen tarve.

Työkykyä arvioitaessa käytettävissä on usein kuntoutussuunnittelijan lausunto ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista tai jo toteutuneesta ammatillisesta kuntoutuksesta sekä lääketieteellisiä asiakirjoja eri erikoisaloilta. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri arvioi liikennevahinkovamman vaikutusta toimintakykyyn ja työn vaatimuksiin sekä oikeutta korvauksiin lääketieteellisin perustein. Asiantuntijalääkärin arviota käytetään korvauspäätöksen perusteena.

Korvausjärjestelmän tehtävä on korvausten arvioinnin yhdenmukaisuuden ja tasapuolisuuden varmistaminen. Liikennevakuutuksen perusteella maksettavat korvaukset perustuvat lääketieteelliseen ja oikeudelliseen arvioon siitä, onko vahingoittunut pysyvästi estynyt ansaitsemasta tuloja työskentelemällä. Osittaisista ja täysistä työkyvyttömyyseläkkeistä pyydämme liikennevahinkolautakunnan lausunnon ennen lopullisen korvauspäätöksen antamista.

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma laaditaan julkisessa terveydenhuollossa ja se perustuu aina kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen. Tavoitteet laaditaan kuntoutujan ja lääkärin tai moniammatillisen työryhmän yhteistyönä, jossa huomioidaan myös omaisten, terapeuttien sekä mahdollisten avustajien näkemykset.

Julkinen terveydenhuolto tarkoittaa oman sairaanhoitopiirin keskussairaalaa, aluesairaalaa tai terveyskeskusta. Kuntoutussuunnitelma sisältää suosituksen apuvälineiden, asunnon muutostöiden ja toimintakykykuntoutuksen tarpeesta. Arvioinnin käynnistämiseen ei tarvita Fennian hyväksyntää.

Apuvälineiden hankinta

Sairaanhoitopiiri vastaa mahdollisten apuvälineiden sovituksesta, hankinnasta sekä huollon järjestämisestä. Fennian kumppanina toimiva kuntoutussuunnittelija on tarvittaessa mukana ohjaamassa apuvälineiden hankintaan liittyvissä kysymyksissä ajoneuvoon hankittavat apuvälineet mukaan lukien. Apuvälineyksikkö hankkii ja maksaa apuvälineen ja laskuttaa sen Fennialta. Tämän jälkeen teemme päätöksen korvattavuudesta.

Kodin muutostyöt

Vammautumisen jälkeen saattaa olla tarvetta tehdä kotiin asunnon muutostöitä. Muutostyöt suunnittelee julkisen terveydenhuollon edustaja, esimerkiksi kuntoutusohjaaja tai toimintaterapeutti yhteistyössä kunnan rakennusasiantuntijan kanssa. Tarvittavista muutostöistä laaditaan lausunto ja erillinen rakennustekninen työseloste, joiden pohjalta voidaan ratkaista muutostöiden korvattavuus. Ennen korvauspäätöksen antamista Fennia voi pyytää korvattavuudesta lausuntoa kuntoutustoimija Verveltä.

Toimintakykykuntoutus

Toimintakykykuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä suoriutumista ja selviytymistä arkielämän toiminnoissa. Kuntoutus voi olla esimerkiksi fysio-, toiminta- ja puheterapiaa, sopeutumisvalmennusta tai neuropsykologista kuntoutusta. Kuntoutuja voi tarvita myös laitoskuntoutusta, joka on yleensä tiivis, 2–3 viikon mittainen kuntoutusjakso kuntoutuslaitoksessa.

Hoitolaitos toimittaa kuntoutussuunnitelman korvauskäsittelyä varten, ja Fennian asiantuntijalääkäri arvioi korvattavuuden hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Päätöstä annettaessa huomioidaan liikennevakuutuksen korvauskäytäntö ja yleisesti Suomessa hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukainen kuntoutus.

Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelman laatimisesta vastaa oma asuinkunta ja se laaditaan sinun ja läheistesi sekä palveluohjaajan tai sosiaalityöntekijän yhteistyönä. Palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä tuo suunnittelutyöhön oman näkemyksensä ja ammattitaitonsa, palveluiden ja tukitoimien tuntemuksensa ja tietämyksen erilaisista vaihtoehdoista. Tukitoimien ja palvelujen tavoitteena on tukea sinun itsesi määrittelemää hyvää elämää ja siihen liittyviä asioita. Nämä muodostavat tavoitteen myös palvelujen suunnittelulle ja palvelusuunnitelman laatimiselle.

Kunnan palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä lähettää Fenniaan palvelusuunnitelman ja kunnan päätöksen, jonka jälkeen teemme päätöksen tarvittavista avustus- ja tukipalveluista.

Apuvälineet harrastuksiin

Liikennevahingossa vammautuneille ei lähtökohtaisesti korvata harrastus- ja kuntoiluvälineitä (esim. soutulaite, kuntopyörä). Monet vammautuneet tarvitsevat kuitenkin erityisiä heille soveltuvan liikunnan välineitä, joita ovat esimerkiksi peli- ja tanssipyörätuoli sekä hiihto-, laskettelu-, jääkelkat/pulkat ja erilaiset tuet. Tällaisia erityisvälineitä voidaan korvata, koska niiden tarve johtuu yksinomaan vamman aiheuttamista toiminnanrajoituksista.

Hengitä, kaikki järjestyy kyllä!

Hyödyllisiä linkkejä

Vakuutuskorvaukset (smt.fi)
Verve.fi
Sosiaaliturvaopas.fi
Terveystalon työkykyvalmennus (terveystalo.com)
Vammaispalveluiden käsikirja (thl.fi)
Kivunhallintatalo (terveyskyla.fi)
Selkäydinvammaisten hyvä kuntoutuskäytäntö (helda.helsinki.fi pdf)
Muistiliitto.fi
Kanta-palvelut (kanta.fi)